sunnuntai 10. tammikuuta 2010

Vantaalla

Loppiaisaamuna lähdimme ajelemaan kohti eteläistä Suomea pakkaskelillä. Vähän huolestutti sää, meillä kun tuo lämmitysjärjestelmä toimii öljyllä. Piti siis pyytää taas ystäviä käymään talon vahteina. Ajomatka sujui hyvin kohtuullisessa kelissä, paitsi Heinolasta Järvenpäähän oli niin sankka sumu ettei näkyvyyttä ollut nimeksikään. Hyvin kuitenkin päästiin perille. Kovasti lapset siellä odottelivat jo. Pikkuneiti oli tulomme kunniaksi pukeutunut prinsessa Ruususeksi kruunuineen ja taikasauvoineen.  Pikkuveli oli väsynyt odotteluun ja veteli päikkäreitä.  Herätessään taisi kaikista kivointa olla kun Minttu-koira oli saapunut. Siinä se loppiaispäivä meni touhutessa kaikkea mukavaa. Seuraavana päivänä vanhempien piti joululoman jälkeen lähteä töihin ja me jäimme hoitelemaan lapsukaisia. Hyvin meni päivä leikkiessä, laulaessa ja ulkoillessa. Pikkuveljen mentyä päiväunille, me tytöt vietimme kahdenkeskistä aikaa supatellen, lepäillen ja pohtien asioita maan ja taivaan välillä. Sitten alkoi odottelu, milloin isi ja äiti tulevat. Äidillä menikin vähän aiottua pitenpään: liikenne Helsingissä ihan sekaisin lumentulon vuoksi jälleen kerran tänä talvena. Perjantai meni suunnilleen samaan tahtiin, paitsi pakkasen ja hyytävän viiman takia emme voineet ulkoleikkejä harrastaa. Perjantai-iltana tämä mummi katseli silmät pyöreänä kun neiti 4-vee teki meille iltapalaksi broilersalaattia, mikä taito  jo veitsenkin käsittelyssä. Maistuvaakin oli. Kun lapset menivät yöunille me aikuiset istuimme kaikessa rauhassa pöydän ääressä pitkään jutellen. Lauantaiaamuna olikin kotimatka sitten edessä ja hyvässä kelissä ja hienoa talviluontoa ihastellen se sujuikin nopsaan.
Muutaman talvinen kuva vielä. Yllä tuija talviasussaan, kuin hevosen pää.

1 kommentti:

  1. Kiitos teille vielä kaikesta. Kävelimme tänäänkin lasten kanssa sitä (tyttären mukaan) "salaperäistä tietä" joen varrelle. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista