keskiviikko 10. helmikuuta 2010

Kevättä kohden

Pakkasen paukkuessa taas, kuitenkin jo ajatus hiipii kohti kevättä. Juuri äsken kuuntelin lintujen sirkutusta tuolla pihapuissa ja päivien pidetessä jo kovaa vauhtia,  se kevät sieltä tulee pikkuhiljaa.
Oma kevääni on totta kun tuonne läheiselle joelle tulevat ensimmäiset joutsenet muuttomatkallaan pohjoiseen. Viime keväänä laskin niitä olevan parhaina päivinä yli kolmekymmentä. Muutenkin tuo joki on muidenkin vesilintujen suosiossa. Niitä me sitten koirani kanssa päivittäin seurailemme. Nyt kun uuden kameran hankkiminen on tullut ajankohtaiseksi, toivon sitten saavani niistä hyviä kuvia.  Nyt käytän tähän tyttären ottamaa viime pääsiäiseltä.

Luonto on minulle tärkeäää muutenkin , eikä vaan kevätaikaan. Ehkäpä se kiinnostus siihen juontaa osittain lapsuudestani, kun jo pikkutyttönä pääsin usein isäni kanssa yökalaan erämaajärvelle. Samoin äitini kotiseudulla meren rannalla ja saariretkillä kokemani elämykset ovat vieläkin niitä joita on ikävä.
Nyt saan viettää hienoja luontohetkiä lastenlasteni nauttiessa pienistä metsäretkistä. Esimerkiksi viime kesänä ollessani Vantaalla retkemme Kuusijärven ulkoilualueelle jäi mieleen. Tyttärentyttären sanoin näimme mm. keijukaismetsän. Liekö lapsi perinyt mummiltaan hyvän mielikuvituksen.

3 kommenttia:

  1. Ihania kuvia sekä erämaajärveltä että mereltä. Joko kameran hankinta edistyy? Nyt alkaa luonnossa olla jo hienosti valoa kuvaamiseen.

    VastaaPoista
  2. Kiitosta. Huomenna mennään Kuopioon, katsotaan joko se kamera tarttuu mukaan. Terveiset sinne.

    VastaaPoista
  3. Niin, tänään jo ihan tuntui, että voisi vaikka kevättä alkaa odottamaan. Oli niin ihana auringon paiste, vaikka nyt juuri mittari taas näyttää -19 astetta pakkasta.

    VastaaPoista