maanantai 15. maaliskuuta 2010

Aina sattuu ja tapahtuu, osa 6

Itämaista tunnelmaa ja jännitysnäytelmää Turkissa
On aika tällä kertaa päättää nämä matkamuistelot vuoteen -93, joilloin teimme ensimmäisen matkamme Turkkiin, Alanyaan. 
Oli kesäkuun alku kun nousimme koneeseen lähikentältä Rissalasta ja laskeuduimme Antalyaan aikataulun mukaan. Siitä sitten jatkoimme vielä sen 120 km bussilla. Hotellimme sijaitsi vilkkaan rantakadun varrella. Koska olimme varanneet matkan myöhään, sijaitsi huoneemme kapean sivukadun suuntaan.  Ensimmäiseksi tietysti meninkin katselemaan parvekenäkymää. Ei kummoiset, ravintolan takapiha ja paikallisen perheen koti parvekkeineen suoraan vastapäätä Kurkkasin alas kadulle, jotain veristä näkyi. Miehelle siitä sanomaan. Hän hoksasi heti että lampaan raatohan se siellä. Oli alkamassa Kurbam bayrami, uhrijuhla. Ei siinä vaiheessa ollut tietoa mikä se semmoinen juhla on. No se selvisi sitten,  ja tuo neljän päivän juhla alkamassa.
Pikkuhiljaa alkoi lomatunnelma nousta ja tutustuttiin nähtävyyksiin ja innokkaisiin kauppamiehiin. Seuraavana päivänä päästiinkin kunnolla näkemään lampaita, kun niitä rahdattiin kaupunkiin jos jonkinlaisilla kulkuneuvoilla, eräskin pariskunta tuli mopolla ja lammasrukka siinä poikittain.   heidän keskellään. Niitä olikin sitten joka pihassa ja jopa parvekkeilla. Juhlat alkoivat ja lampaat hävisivät. Sää oli helteinen, jopa kuuma. Lomatunnelma korkealla ja "leijonan maitokin" tuli tutuksi, sitäkin tarjottiin omenateen lisäksi kun kulta-ja nahkaliikkeisiin tutustuttiin. Vietettiin iltoja hyvän turkkilaisen ruoan parissa ja samalla nauttien vauhdikkaasta iltaohjelmasta itämaisine tansseineen. Käytiin hamamissa nauttimassa täydellisestä puhdistuksesta hierontoineen ja sen jälkeen olo oli euforinen. Myös parvekkeella tuli istuttua lämpiminä iltoina. Samalla tutusteltiin vastapäätä asuvan perheen kanssa. Heillä oli pieni tyttö, joka ensimmäiset ujot hymyt sielta turistitädille antoi. Pikkuhiljaa sitten lapsen vanhemmatkin uskaltautuivat tuttavuutta tekemään, vaikkei sitä yhteistä kieltä ollutkaan.
Eräänä iltayönä  yritin nukkua metelistä huolimatta, kuului tavallista kovempaa ääntä rantakadulta. Yhtäkkiä kuului laukauksia. Herätin miehen ja menin parvekkeelle katsomaan mitä tapahtuu: Vastapäisessä asunnossa paloi valo, ei verhoja ikkunassa, eli näkymä oli suoraan sisälle. Siellä mies ja nainen piilottivat aseita ensin patjan alle ja sen jälkeen lähtivät johonkin niiden kanssa. Mies rupesi hermostumaan ja komensi minut pois parvekkeelta turvallisuuten vedoten. Ehkä oli järkevää totella tuossa tilanteessa.
Seuraava aamu koitti.  Eikun parvekkeelle katselemaan. Viereisessä talossa oli menossa poliisirynnäkkö. Katollakin oli useampi kovat piipuissa. Kävivät myös tuossa meitä vastapäisessä huoneistossa. Lähdettiin hotellin aamiaiselle. Siellä kertoivat tuosta yöllisestä episodista, että kadulle olisi ammuttu ihmisiä. Päätettiin mennä matkanjärjestäjän toimistoon vähän kyselemään. Emme puhuneet mitään tuosta episodista naapurin asunnossa. Asiaa vähäteltiin ja sanottiin vaan, että ihmiset innostuivat juhlimaan liikaa. Seuraavan kerran näin noita naapurin asukkaita seuraavana päivänä. Rouva oli kovin arka, nosti sormen huulilleen tarkoittaen etten puhuisi näkemästäni. Näytti myös elekielellä että heille voi muuten käydä huonosti.  Minä osasin pitää kyllä suuni kiinni asiasta, sen verran kumminkin säikähdin.
Loma jatkui vielä muutaman päivän, lämmintä oli eikä mitään kummallista enää tapahtunut. Turkkiinkin matkustimme vielä uudelleen useampaan kertaan, eikä kertaakaan sattunut mitään tuon kaltaista ja mielenkiintoisia matkoja teimmekin historiallisille paikoille.
Musiikkilinkistä löytyy mm. Turkin maisemia.

4 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen kokemus teillä Alanyasta. Olemme olleet siellä 2 kertaa, mutta pahin kokemus sieltä oli, kun meidät yritettiin ryöstää, mutta Suomalaisella sisulla selvisin siitä.

    VastaaPoista
  2. Mummeli, kiva kun olet taas maisemissa. Ainahan matkoilla voi sattua kaikenlaista. Alanyaan en kyllä enää halua mennä. Muualle Turkkiin kyllä voisi harkitakin.

    VastaaPoista
  3. Tuokin matkakokemus on ollut ikimuistoinen. Pääosin matkanne taisi olla hyvä, kun uskalsitte tehdä uusia matkoja Turkkiin!

    VastaaPoista
  4. lumiomena.
    Jotenkin se turkkilainen ystävällisyys, historialliset paikat ja eksoottisuus lumosivat, vaikka tuo episodi kyllä hämmensikin mieltä. Mukavia muistoja Turkista on paljon.

    VastaaPoista