maanantai 4. lokakuuta 2010

Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa..



Pienen pieni veturi aamulla kerran....
Viikonvaihteessa juhlittiin isolla joukolla junamiehen 3-vuotissynttäreitä Vantaan maisemissa. Osa vieraista oli tullut jo edellisenä päivänä ja lauantaipäivänä talo täyttyikin sukulaisista ja kummeista. Pikkumiestä jännitti hieman, mutta kun paketeista paljastui mieluisia lahjoja, olipa pikkumies yhtä hymyä. 
Äidin valmistamat juhlapöydän herkut maistuivat kaikille ja voi sitä puheenporinaa joka täytti talon.  Mutta sitten illansuussa joukko harveni, kun toisten piti kiiruhtaa kotimatkalle. Siinäpä sitten ennätettiin leikkiä ja vähän ulkoillakin ennenkuin nukkumatti kutsui päivänsankaria ja isosiskoa. Meidän aikuisten ilta venähti taas puolille öin iltaherkkujen ääressä ja kuulumisia vaihtaessa.
Vantaan ja Sipoon rajamailla
Sunnuntaiaamuna sakea sumu oli vallannut tienoon ja Mintun kanssa lähdettiin tutkimaan lähimetsiä. Vähän siinä heiteltiin että mitä jos eksytään Sipoon korpiin, mutta eipä nyt kumminkaan käynyt niin. Tuttuja alkavat polut jo olla..


Kotimatka koitti lounaan jälkeen. Sumukin oli jo hälvennyt ja kauniissa säässä saatiin ajella. Taas lähdettiin Lahdesta maisemareitille ja pysähdyttiin  ihailemaan näkymää  Pulkkilanharjun alueelle. Viimeksi tuota maisemaa sumensi Venäjältä levinneet savut. Nyt saikin sitten nauttia syysluonnosta kuulaassa säässä ja maakuntalaulun sanoin Keitele vehmas ja Päijänne jylhä...


Kamera kädessä istuin henkeä salpaavien näkymien vilistäessä ohi ja muutaman onnistuneen otoksen sainkin tallennettua matkan varrelta.



5 kommenttia:

  1. Mukava,että reissunne oli onnistunut.
    Pikkumies tyytyväinen saamiinsa
    lahjoihin ja kotimatkallakin
    saitte,hienojen kuviesi perusteella,
    nauttia kauniista syysilmasta ja
    mahtavista maisemista.

    Terkkuja.

    VastaaPoista
  2. Ihania tunnelmia olet kuviisi tallettanut! Pidän tuosta keskellä kylää (missä lie?) otetusta kuvasta, jossa lehtikuusi kaartuu kadun ylle. Siinä vasta sykyinen tie! Ja samoin tuo polkukuva on kiehtova.

    Pikkumies oli syntymäpäiviinsä niin tyytyväinen, että meni nukkumaankin junien ja pikkuautojen kanssa.

    Kuulasta ja aurinkoista viikkoa!

    VastaaPoista
  3. Sirpa. Oli hyvin tyytyväinen pieni mies ja mummikin sai kuvia, kiitos vaan kommentista, se innostaa..
    Mainiota syysviikkoa.


    Lumiomena. Muistaakseni kuva, josta mainitsit on Sysmän tienoilta. Kyllä se reitti kannattaa ajaa, vaikka matka-aika vähän piteneekin. Kilometreissä ei ole paljoa eroa.
    Onnea vielä päivänsankarille Terkut myös ukilta.

    VastaaPoista
  4. Ei se olisi haitannut jos Sipoon korpeen olisit eksynyt. Siitä sitten vähän itään päin ja olisit kohta meillä.
    Minulle vantaalaismaisema Sipoon rajamailla tuli muutama vuosi sitten aika tutuksi. Nyt enää lapsenlapsi asuu siellä jo itsenäistä elämää.

    Hienoja kuvia olet napannut. Ja matkat pienten piipertäjien luokse ovat aina isovanhemmille mukavia reissuja ja pienille syntymäpäiväsankareille tärkeitä.

    VastaaPoista
  5. Anja. Aina sinnepäin on yhtä mukava mennä käymään, matka saisi kyllä olla lyhempikin. Se on hyvä että luonto alkaa melkein pihasta ja alue on tosi rauhallista.

    VastaaPoista