keskiviikko 24. marraskuuta 2010

Marrasmatka, toinen viikko

Toisen lomaviikon saimme viettää yhtä loistavassa säässä kuin ensimmäisenkin. Olin varannut pitkin hampain, myönnän, all inclusiven tälle viikolle ja saimme rannekkeet. Nimitimme niitä leikkimielisesti tutkapannoiksi, jotka piippaavat heti jos hotellista lähtee kahdensadan metrin päähän. Homma toimi hyvin, ruokaa ja juomaa oli tarjolla yllinkyllin, mutta määräänsä enempää sitäkään ei tarvitse. Entiseen malliin liikuimme ja katselimme.
Reitin alkupäätä
Pieni polku jne..

Hienoja kallioita
Teide, aina yhtä hieno katsella
Puerto näkyy alhaalla
Viikon kohokohdaksi muodostui pieni vaellus Aquamansan lähistöllä. Ajoimme paikallisbussilla, Titsalla Calderaan n. 1200 metrin korkeuteen ja siitä sitten Korpelan kirjaa apuna käyttäen metsäistä lenkkiä Aquamansaan. Oli hieno kokemus ja kävelysauvat sekä kunnon jalkineet olivat kyllä tarpeen serpentiinipoluilla.
Kyllä maistuu
Rappujen varrelta
Osaa vesiputouksista
Totta kai Taorollakin piti käydä toisen kerran ja mies päätti lähteä oikaisemaan joitain jyrkkiä rappuja pitkin. Olin ihan varma että päädytään jollekin umpikujalle, mutta kyllä hänen suuntavaistonsa taas piti ja mäelle päästiin. Vaan olihan hirveät raput, ei kaidetta ja portaita riitti  ja riitti. Edellisellä viikolla ei vettä ollut suihkulähteissä, mutta iloksemme nyt toimivat ja taas niitä sai ihailla. Puistossa bongailimme pitkään niskat kenossa ruokailevaa papukaijaperhettä, koirien leikkiä ja urheilijoita harjoituslenkillään. Tuo Taoro on kyllä keidas keskellä kaupunkia ja joka matkalla sinne on päästävä.
Aika poikia 
Kaupungilla toki myös kierreltiin ja katseltiin useana päivänä hurjapäisten lainelautailijoiden syöksymistä isojen aaltojen sekaan.

Päivät kuluivat kuin siiviillä ja uima.altaalla oleskelu jäi aika vähäiseksi. Useinmiten vietin siellä muutaman iltapäivän hetken, uin ja lueskelin kun mies kuorsasi päiväuniaan ylhäällä huoneessa.

Päivällisten jälkeen muodostui tavaksi terassille kokoontuminen uusien ystävien kanssa. Kyllä siinä juttua riitti ja nauru raikui. Joinain iltoina tehtiin kyllä pieni iltakävely kaupungille katselemaan ja pitihän sitä vielä käydä musiikkiakin kuuntelemassa. 

Haikein mielin sunnuntaiaamuna hyvästelimme meitä saattamaan tulleet uudet ystävät ja yhteyttä pidämme jatkossakin.
Näkemiin tällä kertaa Puerto, palaamme vielä sinne...


9 kommenttia:

  1. Kiitos,ystavain taas tamankin paivan matkasta.İhanat kuvat.
    Kişvan naköisia nuo papukaijat ruokailemassa.
    Vielakö siella on papukaijapuisto?Enta onko kaupungin keskustassa toiminnassa viela ne valtavat uima,altaat?
    Useinhan talvisin on merella niin kova aallokko siella,etta mustat liput liehuvat rannalla.Silloin pitaa pysyttaytya vaan uima,altaalla.

    VastaaPoista
  2. Sateenkaari, kiitos kommenteista.
    Uima-altaat ovat siellä ja viime vuosien aikaan remontoitu.
    Samoin Loro Park, hieno eläinpuisto, laajentunut varmaankin siitä kun olet siellä käynyt. Myös hieno rakennettu ranta, Playa Jardin ihanine puistoineen on varmaan tullut sen jälkeen
    Terkut Antalyaan jälleen.

    VastaaPoista
  3. Voi miten tuli ikävä Aguamansan polkuja, niin monet kerrat on siellä kuljettu vähän jokapuolella, ihana paikka, tuntee oman pienuutensa suuren luonnon keskellä.

    VastaaPoista
  4. Mummeli. meille tämä oli ensi kerta siellä ja voit arvata miten haltioissani olinkaan. Viime vuonna se myrsky esti menemisen.
    Terkut sinne.

    VastaaPoista
  5. Hienoja kuvia tälläkin kertaa, etenkin nuo kollaasit. Tuli sellainen olo, että tekisi mieli vaelluslomalle.

    Sinä tunnet minut (tietenkin :)) ja vaikka olemme joulukuussa lähdössä pienelle matkalle, haaveilen ja suunnittelen jo mahdollista perhematkaa ensi vuodelle.

    Talvitunnelmaisin miettein tällä kertaa.

    VastaaPoista
  6. Upeita kuvia matkaltasi, jälleen hieno ,miellyttävä matkakertomus iloksemme.

    Kaunista on, papukaijat kivoja ♥

    Täällä pyryttää, kaukana on lämmmin, on varmasti mukavat muistelot sinulla kuitenkin :D

    Iloa arkeen ja mukavaa torstaita!

    VastaaPoista
  7. Lumiomena, kiitos.
    Matkakuumeeseen ei ole muuta lääkettä kuin matkalle lähtö ja vaellusloma voisi olla sinun juttusi kaupunkilomien välillä..


    Seijastiina,kiitos.
    Matkamuistot ja kuvat lämmittävät pitkään, kuten myös lähestyvän joulun odotus näinä kylminä päivinä.

    VastaaPoista
  8. Hieno matkakertomus ja kauniita kuvia.
    Olisipa lentoaika hieman lyhyempi, niin uudelleen haluaisin minäkin sinne Puertoon lähteä.

    VastaaPoista
  9. Unelma, Kiitos.
    Totta, lentomatka rasittaa ja kuusi tuntia ahtaassa koneessa on maksimiaika minulle.
    Hyvää joulun odotusta.

    VastaaPoista