perjantai 30. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 12 Myrskyä ja poutaa

Viime postauksessa katselin poutapilviä. Viime yön pilvet olivat sitten niitä vastakohtia. Oli sellainen myräkkä ettei moista ole koettu vuoden 02 Unto- myrskyn jälkeen. Puoli kahden aikaan heräsin, sähköt olivat poissa, yötaivaan ollessa valkeana salamoista ja tuulen voima melkoinen. Vettä satoi hetken kaatamalla, mutta kumminkaan sitä ei kertynyt sademittariin kuin 5ml. Siinä sitten myrskyn laannuttua yritin torkkua loppuyön samalla ollen huolissani miten paljon tuhoa on tullut. Me selvittiin ihmeen kaupalla ilman mitään pahempaa, mitä nyt pihan kasvit pikkuisen maassa olivat.. Tuo ylin kuva on meiltä noin parin sadan metrin päässä lemmikkieläinten hautausmaalta, joten aika täpärällä oli taas kerran.
Aamupäivällä on sitten tutustuttu vahinkoihin lähialueilla. Ajeltiin tuota ysitietä, joka oli poikki aamuyön ja aamun aikaan, Ahvenkoskelle ja Tiinan tuvalle. Melkoiset on metsätuhot kilometrien matkalla, ihan kuin sotatantereella. Käytiin Tiinan luona kahvilla ja katseltiin rauhaisaa järvimaisemaa, niin oli taas kesäisen kaunista kuin tuo rajuilma olisi ollut pahaa unta vaan.

sunnuntai 25. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 10 Tänä sunnuntaipäivänä

Taas suuntasimme auton nokan kohti Äänekoskea ja sairaalaa. Apein mielin lähdettiin, koska aamuinen puhelinsoitto sinne oli huolestuttava. Vanhan ja nyt hyvin hauraan tätini suu kumminkin meni hymyyn nähdessään meidät ovensuussa. Siinä sitten jutteli minkä jaksoi ja kyseli muidenkin läheisten kuulumisia. Toisen mieluisan vieraan, seurakuntansa Elina-papin saavuttua lähdimme me sitten kotia kohti.
Vaikka tämänkin päivän vierailu oli surullinen, jäi kumminkin päällimäiseksi hyvä mieli että tuli taas lähdetyksi ja asiat puhutuksi. 

Matkalla pysähdyimme Keitelekanavan varrella olevan Paatelan sulun kahvilaan katselemaan maisemia ja kahvittelemaan. Koska tuo kamera kulkee usein mukanani, tulipa sitä taas siellä käytettyä.  Sorsalla oli niin pienet poikaset, että arvelimme niiden olevan jo toiset tänä suvena. Kovin oli kesykin, ei yhtään välittänyt kamera kädessä heiluvasta tädistäkään.

keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 9 Koiran elämää

Tämän aamun lenkillä Minttu tapasi uuden koirakaverin, pienen pinseripojan. Minttu näyttää ihan jättiläiseltä pienokaisen rinnalla. Kypsiä metsävadelmia löydettiin ja niinhän taas molemmat päästiin maistelemaankin. Minttu rakastaa metsämarjoja ja vadelmat ovat niitä suosikkeja.
Koivun takana oli hyvä bongailla näkyisikö sorsanpoikasia, eipä nyt olleet paikalla. Sitten vielä jatkettiin metsikköön ja ah, siellähän oli mielenkiintoista.
Sellainen aamulenkki tänään. Kyllä on kesä mukavaa koiranelämässäkin. 

maanantai 19. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 8 Puuhapäivää

Sään hieman viilentyessä olenkin ollut ahkerana.  Heti aamusta Mintun kanssa tehtiin pitkähkö lenkki ihastellen kesäluontoa ja toisen lenkin tein pyörällä käyden samalla kirjastossa palauttamassa lainoja pois. Päätin etten nyt ota uutta luettavaa, mutta niin vain tarttui mukaani mukavia uutuuksia.
Tuo kirjastohan on tuttuakin tutumpi paikka. viikottain pistäydyn siellä lainaamassa tai moikkaamassa entisiä työtovereita. 
Lisäksi tänään taas on aikaa mennyt noiden punaisten marjojen kanssa. Alkaakin kohta jo riittää, mutta jos vanhat merkit paikkansa pitää, joka kerta kun mieheni lähtee veljensä tilalle jotain puuhaamaan, on kotiin palatessaan taas tuliaisia. Että, ei kun säilöntäpuuhiin taas ja tietenkin maistelemaan mansikkamaitoa, kyllä se vieläkin maistuu..
 

lauantai 17. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 7 Viikon varrelta

Tämä helteinen viikko on ollut tapahtumia täynnä. Siihen on sisältynyt elämän koko kirjo, on ollut iloa sekä huolta lähimmäisestä. Tiistaina saimme lomavieraiksi tyttären perheineen ja siskonikin ennätti lomallaan vierailla
 Mansikkainen kakku maistuikin sitten kaikille iloisen puheenporinan lomassa.
Keskiviikon iltapäivää vietimme kuumassa Kuopiossa ostoksilla ja tapaamassa Antonia. Vauhtia riitti lapsilla, mutta me aikuiset väsähdettiin helteessä.

Jokapäiväisiin iloihin kuului myös uiminen oikeassa järvessä, joka pääkaupunkiseudulla asuville ei olekaan itsestään selvyys kuten meille järvien keskellä oleville. Kyllä lapset nauttivat lämpöisestä vedestä ja me aikaimmeiset myös. Koiratkin tykkää, kuten kuvassa oleva Roope.
.
Välillä katseltiin pihan ihmeitä ja leikkimökki Nekkula oli taas ahkerassa käytössä. Pikkuisen aina kisailtiin jostakin leikkikakusta, kuten oheisessa kollaasin kuvassa kuorma-autosta.
Itsekin pääsin opettelemaan uusia niksejä noiden kuvien kanssa. Tuo ylläoleva on siitä esimerkkinä.

Perjantai-iltaa vietimme Suontee-järven rannalla mieheni enon 90-vuotispäivän merkeissä. Oli lämminhenkinen pikkujuhla läheisten seurassa ja enokin jaksoi hyvin juhlaansa viettää ennen paluutaan vanhainkotiin.
Tänään sitten ajoimme Äänekoskelle katsomaan tätiäni, joka on nyt sairaalassa ja vointi hyvin heikko. Kuitenkin tuli hyvä mieli käynnistä, kun hän vielä jaksoi puhua hänelle tärkeistä asioista.

maanantai 12. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 6 Karnevaalit oli ja meni

Jokavuotinen mansikkarieha on taas onnellisesti ohi. Harvinaisen helteisessä säässä sitä vietettiinkin.
Kulkue katsottiin perjantai-iltana ja taas oli mitä erikoisempia viritelmiä mukana. Kuvassa lienee mansikkakuningas orjiensa kanssa. Näin jalkapallohuuman aikoihin oli paikallinen SuPa saanut komean osallistujajoukon mukaan. Olivat pukeutuneet 70- luvun henkeen ja mukana oli konkareita ja junioreja.

Lauantaina illansuussa kiertelimme aluetta, kansaa oli paljon liikkeellä ja rihkamakauppiaita riitti. Naapurimaasta Eestistäkin oli tullut jokunen  pienyrittäjä.  Ostin  sievältä neitoselta suklaamanteleita, joita hän siinä koko ajan valmisti. Nam! 
Myös työnäytöksiä nähtiin, kuten seppä takomassa. Olipa melko kuumaa hommaa tuo. 

sunnuntai 11. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 5 Siili pienoinen

Eilen pihalla huomasin jotain erikoista pihanurmella, pikkuinen siilinpoikanen koetti siellä etsiä syötävää. Oli raukka pieni, n. 10 cm mittainen.  Koimme hellyttävän hetken kun keksimme että jano taitaa ressulla olla ja tarjottu vesi kelpasi.
Tulipa siinä mieleen liekö emo menehtynyt ja nyt orpona poloinen vaeltaa. Veimme sen varjoon pensaiden alle turvaan. Vesiastiakin varalle laitettiin ja toivotaan parasta että selviytyy ja osaa pesäänsä joka on pihassamme takkapuiden alla.

torstai 8. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 4 Kesäillan viettoa

Näin heinäkuussa pikkukaupunkimme herää Ruususen unestaan. Eilenkin oli tapahtumia valittavaksi asti. Torilla
mansikkatyttöjä, joilla onkin tulevana viikonloppuna hikinen urakka karnevaaleilla esiintyessään.
Sitten pantiin torikansa zumbaamaan helteisessä illassa.  Muutama hassu hahmokin nähtiin.

Torilta kansa vaelsi rauhallisempiin tunnelmiin. lammen rannalle kuuntelemaan vanhoja valsseja Rovaniemeltä saapuneen solistiseitsikon esittämänä. 
Ja kaikilla oli mukavaa nautiskellen paitsi musiikista, niin myös lämpöisestä illasta ja ei maisemakaan hassumpi ollut. 

tiistai 6. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 3 Leppeitä iltatunnelmia

Lämmin ilta houkutteli veden ääreen nauttimaan uimisesta , hienoista maisemista, luonnon kukista ja tunnelmasta.
Kunnon kalamieskin tavattiin, nuori mies veteli sillalta suuria ahvenia ja toki esitteli ylpeänä saalistaan. Kyllä kannatti ihastellakin noin komeita kaloja.
Järvi oli tyyni ja lintuemokin uiskenteli ja aivan kuin olisi ollut ylpeä jälkikasvustaan.

Uimassa kelpasi käydä, vesi on nautinnollisen lämmintä nyt. 

                                         

sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Heinäkuu 2 Rantakalaa ja muuta mukavaa

Eilinen lauantai oli lämmin, suorastaan helteinen. Niinpä se sopi erinomaisen hyviin erilaisiin kesäisiin  tunnelmiin, kuten mattopyykkiin, lintujen bongailuun ja muuhun mukavaan. 
Kylätapahtumiakin oli valittavaksi liikaakin, joten arvoimme menemmekö nauttimaan rantakalaa Vaajasalmen  koulun rantamaisemiin, vai siltatansseihin tuonne Kuivataipaleen museokanavalle.
Vaajasalmi voitti ja leppoista sekä maukastakin iltaa siellä sitten vietettiin.  Hyvän yleisömenestyksen tapahtuma saikin. Oli kansaa vauvasta vaariin ja lämmin, suorastaan auvoisa tunnelma.

Kunnon kyläkekkereissähän on aina arvontaakin, niin täälläkin. Taaskaan ei arpaonni osunut kohdalle, mutta tulipa kuitenkin muutama roponen pantua hyvään tarkoitukseen. 

Perinteinen rantakala keitetään nuotiolla muuripadassa tuoreista, juuri vedestä nostetuista muikuista. Tämän tapahtuman soppa ei nyt ollut ihan sellaista, tehty soppatykissä ja perunoitakin siihen oli laitettu, mutta makoisaa kumminkin.

                                    Perinteinen rantakala

                     1 kg muikkuja, vettä, 200 g voita, suolaa ja ruisleipää

Perkaa muikut ja huuhtele huolellisesti, muikuista pitää saada suomut pois, jotta liemestä tulee kirkas. Pane kalat pataan, peitä vedellä ja nosta pata nuotiolle. Kun kalat ovat kypsiä, lisää voi. Anna hautua hetken ja laita pinnalle ruisleipäviipaleita. Hetken maustuttuaan kalaliemessä ne ovat todella maukkaita.