perjantai 4. maaliskuuta 2011

Koiratarinaa..

Ihmisen parhaasta ystävästä. Hyvin usein luemme lehdistä uutisia sankarikoirista ja Kennelliitolla on tapana muistaa näitä ihmisen parhaita ystäviä tunnustuksilla  hengenpelastustehtävistä ja muista uroteoista
Eräänä päivänä kuulin  tositarinan miten lemmikkimme ovat avuksi hädän hetkellä: Päivälenkkiä taas kuljimme, Minttu ja minä, kun huomasin tuntemattonan vanhan rouvan meitä odottelevan potkukelkkaan nojaillen. Hän siinä silmät vesissä silitteli koirani ja kertoi heillä olleen samanrotuisen ja vieläpä samannäköisen welshin. Kun me siinä aikamme lemmikkejämme kehuttiin, hän siinä sitten kertoi miten koira oli toiminut hädän hetkellä. Rouva oli saanut  sairaskohtauksen kotipihallaan. Oli ennättänyt sanoa vieressä touhuavalle koiralleen että menepäs isän luo apua hakemaan ja niin oli koira lähtenyt kauas pellolla apua pyytämään. Ajoissa oli rouva sitten päässyt hoitoon.  
Koiraikävä rouvalla on  kova.  Maalta  oli tämäkin rouva miehineen muuttanut keskustan kerrostaloon asumaan ja ilman koiraa yrittävät nyt sopeutua kaupunkilaisiksi.



Ja oma karvainen kaveri odottaa tuhisten lenkille lähtöä, mutta ohjelmassa on vähemmän mukava juttu, kuten kuvasta näkyy, saksia tarvitaan taas.
.



12 kommenttia:

  1. Näin se vaan on, ettei parempaa ystävää taida olla kuin koira omistajalleen. pyyteetöntä ystävyyttä ja iloinen vastaanotto aina kotiin tullessa.
    terveiset sinne!

    VastaaPoista
  2. Ihan totta, koira on uskollisempi ystävä kuin kukaan, viisas ja uskollinen. Ymmärtää puhetta ja vaistoaa hädän. Osaa enemmän kuin aavistammekaan.

    Suloinen tuo Minttu vaika saksimista odotteleekin! Muistanpa omat cockerit, joita piti harjata ja trimmata. Simolta riittää kynsien leikkaaminen ja hampaiden harjaus.

    VastaaPoista
  3. Ihanat lempeät kuvat, lapsi ja koira siinä vierekkäin ♥
    Kaunis tarina ja onnellinen loppu, vanhemmat ihmiset kaipaa jotain halittavaa usein, kissa vanhusten palvelutalossa esim. on minusta hyvä ajatus.
    Mihin sinä kuvan mukaan saksia, kun ei kynnetkään näy , Minttuli on kaunis, ja tänään oli kiva päivä ulkoilla, vesirapakoita jo täällä, kevään varma merkki :)

    Iloista viikonloppua ♥

    VastaaPoista
  4. Mummeli: Näin on. Riippumatta siitä miten pitkään olet poissa kotoa, vastaanotto on aina yhtä riemukas.Uskollisempaa ystävää ei ole!
    Rapsutukset sinne Himmulle ja hyvää viikonloppua molemmille.

    VastaaPoista
  5. Anja: Joskus tuntuu siltä että ajatukset osaavat lukea ja vaikka jotkut muuta väittäväkin, kaiken puheen ymmärtävät. Joskus tosin eivät ole kuulevinaan...Onneksi Mintun trimmaamisessa ei ole kovin iso työ.
    Hyvää viikonloppua Simolle ja sinulle.

    VastaaPoista
  6. Seijastiina: Kiitos. Mintulta pitää korvakarvat ainakin leikata, kun pitäisi olla sileät ja siistit.
    Se on totta, kissat ja koirat ovat hyviä terapeutteja ja aika monessa hoitokodissa niitä jo on.
    Rapa roiskuu jo täälläkin, tassunpesukausi on alkanut.
    Mukavaa viikonloppua, toivotaan aurinkoistä säätä.

    VastaaPoista
  7. A oli niin onnellinen nähdessään tuon yläkuvan. Hyvä, ettei lähtenyt siltä seisomalta pakkamaan lelujaan reppuun Suonenjoen reissua varten.

    Tuosta rouvan tarinasta saisi aikaiseksi vaikka novellin. Jotenkin ihana muisto, vaikka nyt koiraikävä vaivaakin.

    Mukavaa viikonloppua ja halit Mintulle!

    VastaaPoista
  8. Onpa kiva kuva Mintusta ja A:sta.
    Alakuvassa Minttu selvästi yrittää
    vakuuttaa, ettei ne nyt vielä niin
    pitkät ole.

    Kyllähän sitä näin vanhemmiten
    mielellään jotain lemmikkiä
    rapsuttelis, mutta....

    Mukavaa perjantai-iltaa teitille!

    VastaaPoista
  9. Katja: A:lle terveisiä että jospa parin viikon päästä nähdään. Kyllähän näistä koiran kanssa kohtaamisista saisi tarinaa. Tämä oli yksi mieleenpainuvimmista.
    Liukasta laskiaista sinne ja makoisia laskiaispullia.

    VastaaPoista
  10. Sirpa: Minttu osaa olla vakuuttava ilmeiltään ja niinpä saksiminen jäi huomiseen ja rapaisella lenkillä käytiin.
    Mukavata perjantai-iltaa teitillekin.

    VastaaPoista
  11. Koira on ihmisen paras, pyytettömin ja uskollisin ystävä!

    Etkö lukenut sitä tarinaa, kun pariskunta oli sunnuntailenkillä noutjansa kanssa ja sitten loppumatkasta, he päättivät erota niin, että toinen lähtee koiran kanssa kiertämään pidemmän ja toinen eli rouva oikaisee kotiin laittamaan saunan päälle. Koira teki täydellisen stopin. Aikansa yritettyään neuvotella, isäntä suostui palaamaan vaimonsa jälkiä ja sieltä rouva löytyi tuupertuneena ja verisuonitukos. Koiran kiire pelasti perheen äidin elämän ja liuotushoitoon päästiin ajoissa.

    Eihän noiden karvojen leikkaaminen satu. Novascotiannoutajalla on samanlaiset ja jos harja tai kampa ei mene kunnolla, minä leikkaan niitä yrittäen kauniisti. Jos joka päivä kampaa, eivät ehdi takkuun.

    Ihana rotu♥

    VastaaPoista
  12. Leena: Muistan tuon uutisen hyvin. Liikuttava uutinen oli se ja monet muut.
    Meidän Minttu on hyvin kipuherkkä ja allergiat vaivaa. Onneksi nyt on saatu testitulokset ja jospa se lievä kortisonilääkitys purisi. Lutunen on ja rotuna ihana, kuten sanoit.
    Niinhän se on sinunkin punaturkkisi.

    VastaaPoista