lauantai 26. maaliskuuta 2011

Pitääkö pokka?

Vallan mainio kirja tämä Jonathan Ricen  Hyacinth Bucketin Etikettiopas-Sosiaalisten tikapuiden alapienoille-
Sarja Pokka pitää on yksi suursuosikeistani, kuten moni muukin brittisarja. Ja kun tämän kirjan näin kirjaston hyllyssä, se tarttui oitis mukaan.  Hyasintin ohjeita lueskellessa, ei kyllä pokka pidä ainakaan minulla. 
Katsotaanpa vähän mitä kuuluu rouvan residenssiin kun hän valmistelee kuuluisia kynttiläillallisiaan täydellisen emännän tapaan.
"kun ruokalistalla on, kuten yleensä, keittoa,kalaruokaa, pala kypsää lihaa, kunnolla sekoitettua salaattia, jälkiruokaa vähintään kolmea sorttia ja sen päälle neljää erilaista englantilaisjuustoa sekä kahvia ja jälkiruokaminttusuklaata, on päivänselvää että vieraat voivat käyttää koko aterin- reportuaanin keittolusikasta juustoveitseen yhtenä ja samana iltana. Sen kaiken esivalmistelu voi olla rasittavaa. Richard sentään ilmoittautuu vapaaehtoiseksi avuksi ja iloisin mielin kiillottaa pöytähopeitamme minun opastuksellani."
"parhaat Royal Doulton-posliinini, kristallilasini ja hopeiset aterimeni odottamassa täysin harjaantuneita päivällisvieraitani"
"Älä ähise kun kiillotat, Richard" Richard vilkaisi puhinansa parista.
 "Kuulen sinun hengityksesi, kulta. Minusta ei ole oikein mukavaa kuulla ihmisten hengitystä. luulisi että evoluutio olisi jo korvannut meidän ikävät ruumiintoimintomme joillain hieman aistikkaammalla. Kyllä kai primitiivisen ihmisen sopii puuskuttaa, mutta herttanen sentään..."
Richard jatkoi hengittämistä. "No mehän olemme nisäkkäitä."
"Richard, miten kauheasti sanottu ihmiselle, jolla on umpihopeainen, itsepuhdistuva, rasvanerottelumekanismilla toimiva kastikekulho"
Tähän tapaan sujuu Hyacinthin ja Richardin yhteiselo. Hyviä neuvoja ja ohjeita sataa...kuten pukeutumisesta: "Hetkinen. Minne sinä olet menossa, Richard?"
"Sinä pyysit minua napsimaan pois kuolleet ruusut."
" Eikös nyt unohtunut jotain?"
"Minä annoin sinulle aamusuukkon, enkös antanutkin?"
"En minä siitä. Sinulla ei ole solmiota."
" Minähän olen menossa vain kuolleita ruusuja katkomaan:"
Hyascint tietenkin itse pukeutuu aina tilanteeseen sopivasti, hattuja myöten, katsokaa vaikka. Aina on tilanteeseen sopiva päähine.


    Mutta ikuinen mieliharmi hänellä on sisarensa miehestä Onslowista, joka ei millään ota hyviä neuvoja vastaan
                                               "Minkäs Onslowille mahtaa"
Tätä kirjoittaessa istun enemmänkin Oslowin tyylisenä  ja tukka pystyssä, mutta pian pitää vähän ottaa oppia noista kirjan neuvoista vaarin.  Olisiko sitten mahdollista kivuta ainakin yksi porras ylöspäin noilla sosiaalisilla tikapuilla.




                                          Kelpaisikohan vanha hattuni Hyacintille?

7 kommenttia:

  1. Ooo, hyvä postaus!
    Kuninkaalliset hatut tätyy olla Hyasintillä toki, varmasti kaunis hattusi kelpaisi.
    On muuten ihana hattu sinulla.

    Tuo kirja täytyy saada :D

    Leppoisaa lauantaita Minttuli.

    VastaaPoista
  2. Kyllä tuolle Hyacinthille on tullut
    naurettua.
    Ja varmaan saa nauraa kirjallekin.
    Kyllähän tuo hattu kelpaa!

    Hauska postaus.
    Ilosta iltaa ja aamulla
    kesäaikaan.
    Terkkuja.

    VastaaPoista
  3. Harsot ja hörhelöt Hyacinthin tyyliin<3

    Kun on pöydässä noin suuri määrä hopeisia ruokailuvälineitä, ei ruokia pöytään mahdukaan;)

    Tai oikeastaan: hienolle väelle ruoka kai tarjotaan pöytään;)

    Tosi upeat vastakohdat tässä farssisarjassa: rouva Hyacinth ja Onslow:DD

    VastaaPoista
  4. Lemppariohjelma myös. Sitä katsoessa ei tahdo oma pokka pitää. Ja Onslow on ihana turhapurotyylinen sukuun naitu Hyacinthin harmi.
    Hieno hattu sinulla, kelpaisi varmaan hattukokoelmaan.
    Leppoisaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
  5. Sarjojen aatelia, ei pidä pokka kun sitä katselee. Terkkuja.

    VastaaPoista
  6. Pokka pitää on yksi parhaista sarjoista! En tiedä, kumpi on parempi pariskunta Hyacint miehineen vai Daisy ja Onslow.

    Pokka pitää tuli mieleeni hauskasti, kun katsoin tänään Midsomerin murhia (jota muuten suosittelen) dvd:ltä. Katsomassani jaksossa yhdellä hienolla rouvalla oli tuollainen "Hyacint-hattu" ja se rouvakin oli lailla samanlainen kuin rouva Bucket. ;)

    Että hieno on sinunkin vanha hattusi!

    VastaaPoista
  7. SEIJASTIINA: Kiitos. Kirja on hauska, teksti ja kuvat.
    Oma hattuni on häihin aikanaan ostettu ja sen jälkeen en ole tarvinnut. Hyvin joutaisi sarjan rouvan kokoelmiin, Hih.
    Mukavaa sunnuntaita.


    SIRPA:Kyllä sarja naurattaa ja kirja myös.
    Ja iloista iltaa vietettiin..
    Mukavaa sunnuntaita kesäajassa ja terkut.



    AILI-mummo: Kiitos, sarja on onnistunut siinä missä monet samankaltaiset eivät. Kyllä britit osaavat.


    ANJA: Eipä pidä pokka, ei myöskään kirjan sivujen kuvia katsellessa. Varsinkin Onslowista on hykerryttäviä otoksia..Ja hattu joutaisia lahjoittaa tarvitsevalle.


    OOKKE: Sitä se on, pokka ei pidä. Oikeasti naurattaa.
    Mukavaa kesäaikaa Porin suuntaan ja terkkuja.



    KATJA: Molempi parempi, kummatkin pariskunnat ja kuten Anja tuossa sanoi vastakohdat täydentävät toisiaan.
    Ai niin, tämä "Hyacinth" hattuni oli kerran työkaverilla lainassa eräässä paras hattu kilpailussa ja voitti. Hih.
    Terkut täältä.

    VastaaPoista