tiistai 31. toukokuuta 2011

Jos kasvit osaisivat kertoa....

Monta tarinaa olisi oman pihan kukilla ja muillakin kasveilla kerrottavanaan  Osa on todella vanhoja ja nämä kollaasiini valitsemani ovat niistä vanhimpia. Paljon ovat nähneet elämnsä varrella.
Akileija vasemmalla on peräisi lapsuudenkotini vanhan aittarivistön seinustalta. Sitkeä kuin mikä, ei pahastunut vaikka niitettiin useita kertoja kesäaikaan maan tasalle.
 Ja ihana pioni Se on peräisin kirkkomme seinustalta. Kuusikymmenluvun alkupuolella seurakunta ilmoitti poistavansa pionit  ja korvaavansa ne muilla kasveilla. Halukkailla oli mahdollisuus saada niitä ja äitini käytti tilaisuutta hyväkseen.  Siitä asti se kukki ja kasvoi lapsuuskodin kukkapenkissä arvopaikalla.  Ja sieltä sain osan   tänne omaan pihaan. 
 Samaisesta pihapiiristä on myös ruusupensas. Ja kotitalooni se haettiin naapuritalosta. Vanha se on ja lajikkeesta en ole ihan varma. Onko se Mustialan ruusu vai Kartanoruusu, vai joku muu..
 Kertokaa tietäjät jos tunnistatte. Pensas on piikkinen, kukat suuria ja voimakkaasti tuoksuvia. Sadetta kukat ja nuput eivät tahdo kestää, muuttuvat ruskeiksi ja mätänevät. Viime kesän kuivilla hellesäillä se ilahdutti tosi kauniilla kukinnallaan.


 Yksi perinneperenna, Särkynyt sydän, ei kestänyt pakkasissa, yksi ainoa pieni alku siinä nyt sinnittelee. Koetan sitä vaalia, josko innostuisi uuteen kasvuun vielä.. Mutta  osa siitä elää ja voi hyvin tyttären pihalla Vantaalla, joten perinne säilyy ainakin siellä. Eräs hauska lasten suusta kuultu tässä siitä kerrottakoon: Reilun kahden vuoden ikäinen tenava tuumasi kuullessaan kukan nimen " Särkyneen sydämen mummi korjaa.".Ja sitä tässä ´nyt yritetään...
Suurin osa pihamme kasveista on kotoisin ihan muualta kuin taimimyymälöistä. Ja niin on varmaan muillakin kotipuutarhureilla.


Kasvimaallani kasvaa ruohosipuli, joka on lähtöisin Pietarin lähistöltä Hatsinasta, ystväni kotiseudulta. Lajike poikkeaa tavallisesta. On paljon rotevakasvuisempi kuin tutumpi ja maku on voimakas. Ja jos tämä sipuli osaisi kertoa, luulen että monta surullista tarinaa sillä meille olisi...


Ruusuista vielä,  monta laulua on niistä laulettu, tässä eräs, josta pidän...



16 kommenttia:

  1. Niin, ehkäpä kasvitkin osaavat kertoa. Ainakin ne osaavat valita kasvupaikkansa siten, että viihtyvät toisaalla ja kärsivät toisaalla. Siellä ne viihtyvät varsin hyvin! Tuo pionien tarina on ihana. Ja tuota mustialan / kartanoruusua on nyt meilläkin, kiitoksia vain. :)

    Minäkin pidän tuosta kappaleesta.

    Kaunista ja kukkeaa kesän alkua!

    VastaaPoista
  2. Katja, Pioni taitaa olla lempikukkani, tai ainakin kakkonen ruusun jälkeen. Ja tämä vanha lajike jaksaa aina vaan.
    Sielläkin kasvit viihtyvät erinomaisen hyvin. Eikös ne perinnedaaliatkin taas työnnä uutta kasvua kovaa vauhtia.
    Kaunista kesää sinne myös!

    VastaaPoista
  3. Ihana kollasi;D

    Ruohosipuli on eri lajia kuin meillä, sen alkuperää en tiedä, varmaan miehen mummon ajoilta, siis 100 vuoden takaa.

    Oikein lämmintä ja kaunista kesää sinulle, Minttuli<3

    VastaaPoista
  4. Kaunis vaaleanpunainen kollaasi!
    Pionit ovat komeita kukkiessaan,
    nyt ei vaan mahdu pienelle pihallemme niitä.
    Onhan todella rotevaa sorttia tuo
    ruohosipuli.

    Toivotaan auringonpaisteen jatkuvan...
    Terkkuja.

    VastaaPoista
  5. Aili-mummo, kiitos. Niin ne vanhat kasvit vaan jaksaa vuodesta toiseen.
    Kaunista kesää sinne Tohmajäven kauniisiin maisemiin!

    VastaaPoista
  6. Sirpa kiitos sinulle myös. Joo, se tuo ruohosipuli kasvaa, voi hyvin ja kukkii myös tuota vaaleanpunaista.
    Ja aurinkokin palasi jälleen. Terkut ja lämmintä kesäkuuta.

    VastaaPoista
  7. Kauniit aja kestäviä nuo perinnekasvit.
    Tuollaista ruohosipulia olisi mukava silputa ruokiin. :-)

    VastaaPoista
  8. Unelma, kauniita ja kauneutta lisää se tunnearvo.
    Ja sipulia tulee silputtua vähän joka päivä, nythän se on parasta.
    Kaunista kesäiltaa.

    VastaaPoista
  9. Komeat kukat ja on kunnon ruohosipulitupsu sinulla!
    Itse ostin yrttejä, arvaa onko ihana tuoksu..:)
    Tuo kollaasi on kaunis!

    Minullakin on särkynyt sydän, ei kuki vielä, mutta ihan komea alku on, pikkusydäntäkin on, vaan ei meinaa kukkia, pitäs siirtää aurinkoon uuteen paikkaan :)

    VastaaPoista
  10. Seijastiina, kiitos taas. Yrttien tuoksu on ihana. Meilläkin valikoima lisääntyi, laventelia, iisoppia ja sitä iki-ihanaa rosmariinia..
    Ja pikkusydän on täällä täynnä hentoja kukkiaan.

    VastaaPoista
  11. Mustialan ruusu on tuo kaunotar. Se sadekesinä pakkaa 'mädättämään' ulommaiset kukinnon terälehtensä. Minulla oli sukulaismies, joka harrasti puutarhaa, hän sadekesinä kuori pinseteillä sen huonontuneen uloimman kerroksen pois.

    Kovin kauniin pionin äitisi ymmärsi penkkiin istuttaa.

    Akileijat ovat aivan suosikkejani ja niitä on kaikenvärisiä, myös valkoisia.

    Minä juuri tänään varmistin kauppapuutarhaltani, että 'kai särkynyt sydän kestää kovat talvet'. Vakuuttivat, että 'varmasti!' Kuinka kauheaa, jos pakkaset veisivät. Vaalin niitä alkuja nyt kuin kuningattaren jalokiviä;-)

    Mukavaa viikonloppua, Minttuli!

    VastaaPoista
  12. Leena, kiitos ruusutiedosta. Sitä minä vähän arvelinkin.
    Särkynyt sydän näyttää toipuvan. Täytyy vaan muistaa peitellä jos hallaöitä tulee, kuten on taas ennustettu.
    Sinulle myös kaunista ja kesäistä viikonloppua.

    VastaaPoista
  13. Kaunis on tuo Mustialan ruusu, vaikka todella arka vesisateellekin. Minun on vielä matala mutta jo kukki viime kesänä isoin vaaleanpunaisin kukin.
    Noin tömäkkää ruohosipulia en ole ennen nähnyt! Upea.

    VastaaPoista
  14. Anja, kaunis on ruusu ja taas oikein hyvinvoiva. Ja nyt se sipuli vasta topakka onkin. Pitää huomenna pakastaa silppuna talven varalle.

    VastaaPoista
  15. Tervehdys tänne - poikkesin kylään:) Akileijat vetävät puoleensa... satutkohan tietämään tarhasuolaheinän? Sitä viljellään Karjalassa edelleen ja tehdään suolaheinäkeittoa, syödään salaateissa jne.

    VastaaPoista
  16. Pau, kiva kun poikkesit. Tarhasuolaheinä, olisiko se sama mikä kasvaa naapurin pihalla. Ystävävi kuljetti sieltä Iinkerinmaalta pihaansa. Voin kysellä häneltä tarkemmin kotiin palattuani.

    VastaaPoista