torstai 18. elokuuta 2011

Luonto antaa satoaan

Sieniä, kaloja ja marjoja. Kyllä kelpaa.  Eilisen ja toissa päivän luonnonantimia on sienet ja isot ahvenet. Tänään sadepäivänä on ollut sienten jatkojalostusta. Kanttarellit ja rouskut on säilötty. Ahvenista osa popsittiin eilen tattien ollessa kyytipoikana ja loput fileet odottavat pakkasessa sunnuntaita.
 Tänään herkutellaan sienisalaatilla (kuvassa näyttää siltä että roskia olisi päällä, mutta se tumma on veripeippiä, japanilaisten persiljaa) Sienten lisäksi kuumia, vastakeitettyjä punajuuria ja viimeiset siiklit omalta pieneltä perunamaalta.


Punajuurista tulikin mieleeni eräs havaintoesitys noin kymmenen kiloa ja vähän enemmän vuosia sitten.


Opiskeluaikana jouduttiin harjoittelemaan tämän tästä yleisön edessä. Itse sain työparikseni ihanan rauhallisen nuoren naisen, joten toinen toistamme tukien mentiin nekin koettelemukset läpi. Ensimmäiset kerrat olivat tosi vaikeita  jännittämisen takia, mutta hyvin meni ja kiitostakin  saatiin.  Lehtijuttukin maakuntalehteen. Tottakai virheitäkin tuli ja niitä  sitten kollegat porukalla ruotivat, joita korvat punaisina joutui kuulemaan. Voi niitä aikoja.


 Silloin punajuuresta valmistetut ruoat olivat vielä harvinaisia, joten se herätti kiinnostusta. Ja kyllähän me tehtiin varmaan kynmmenen eri variaatiota tuosta herkkujuuresta tuoremehusta alkaen.
 Eräs ohje tuolta ajalta


Sinihomejuusto-smetanakastikkeessa haudutetut punajuuret (4:lle)


3 dl vettä, 2,5 rk vehnjauhoja, 6 säilöttyä punajuurta kuutioina
0.75 dl smetanaa, 75 g sinihomejuustoa, persiljaa
Sekoita jauhot kylmän veteen, kuumenna sekoittaen ja keitä n. 5 min. Lisää kuutioidut punajuret, kuumenna,  lisää juusto ja smetana, kuumenna. Ripottele pinnalle runsaasti persiljaa.
 Tarjoa esim. kala- kaali- tai jauheliharuokien lisukkeena.


Muukin syksyn sato on parhaimmillaan. Nautitaan niistä.







14 kommenttia:

  1. Ihana postaus jälleen, Minttuli, kyllä sinä osaat!:D

    Olet varmaan kotitalousopettaja?

    Tuo punajuurilisäke näyttää kokeiltavan hyvältä...:))

    Oikein hyvää loppuviikkoa ja viikonloppua sinulle, Minttuli<3

    VastaaPoista
  2. Muhkeita ahvenia! Ja sienisalaatista nousee vesi kielelle! Minä en oikein osaa punajuurista muuta kuin keittelen ne etikkapunajuuriksi. Tosin meillä kasvaa heikonlaisesti, kun kasvimaa on entistä metsämaata enimmäkseen. Eikä tänä syksynä perunoista tule satoa edes vaivan palkaksi. Pieniä mukuloita kuin puikuloita, onneksi hyvän makuisia. Mökilläkin tökkäsin muutaman perunan multaan, siellä on vähän isompia.
    Kurkkuja on alkanut valmistua myös, kesäkurpitsaa on syöty jo jonkin aikaa. Syksy on oikeastaan ihan mukavaa aikaa, sanoo syksyn lapsi.

    Piti vielä sanomani, että onhan viehättävä tuo bannerikuvasi! Siis uskomattoman upea.

    VastaaPoista
  3. Hitsi, miten antoisa kollaasi. Maisema, josta sato on saatu on kulissina ja kokoojana herkuille. Ahven on tosi hyvä kala ja sienisalaattia teen rouskusita joka vuosi. Nyt sataa jo kolmatta päivää, joten kaikenlaisia sieniä on luvassa.

    Punajuuresta on moneksi. Serkkuni tarjosi kerran kutsujensa alkukeitoksi punajuurikeittoa ja niin hyvää en ole saanut ikuna. En ensin meianut tajuta, mistä se on tehty, mutta lopulta santsasin alkukeittoa kahdesti;-) Oltiin vain suvun kesken etc.

    VastaaPoista
  4. Hieno postaus herkullisine lisukkeineen!!
    Olen kerran tehnyt sellaista punajuuripataa. Siihen tuli tietty kermaa ja myös sinihomejuustoa. Hyvältä maistui.
    Tahtoo nämä juurekset meillä jäämään vain lisukkeen asemaan, vaikka niistä saisi hyvää "pääruokaakin".

    Mukavaa viikonlopun alkua, Minttuli♥

    VastaaPoista
  5. Aili, kiitos ihanasta kommentistasi. Niitä köksäopen hommia olen tehnyt, mutta vuosi olisi pitänyt opiskella lisää, joten pätevyys puuttuu. Minulla on neuvojan koulutus!
    Punajuuresta on moneksi!
    Oikein hyvää viikonloppua myös sinulle!

    VastaaPoista
  6. Anja, kiitos.. Neitoset olivat ilmestyneet viime viikonlopun aikaan ja pitihän niitä kuvaan saada. Ja ahvenet ovat sieltä Iisveden puhtaista vesistä.
    Eipä mullakaan enää kasva mitään juureksiä omassa pihassa. Kesäkurpitsaa, kurkkua, tomaattia ja salaattia sekä yrttejä. Siinäpä ne nykyiset viljelykset.
    Toivottavasti sade pian lakkaisi, vaikka se sieniä kasvattaakin.

    VastaaPoista
  7. Leena, kiitos. Minusta on kiva rakentaa noita kollaaseja.
    Ahven ja kuha, enpä osaa sanoa kumpi on parempi järvikala.
    Punajuurikeitto, oliko se sosekeittoa, se on hyvää. ja sienillä täytetyt punajuuret alkupalaksi, nam. Hih, nyt ihan innostun..

    VastaaPoista
  8. Sirpa kiitos. Tuli tosiaan mieleen ne vanhat hyvät ajat jolloin piti aina jotain uutta kehitellä. Ja noista kasviksista saa todella monenlaista. Nuorempi tytär oli aikoinaan kasvissyöjä ja monet kerrat me muutkin sitten syötiin kasvisruokaa.
    Aurinkoa viikonloppuusi ♥

    VastaaPoista
  9. Komeat ahvenet! ne on oikeastaan ainoita järvikaloja joista todella tukkään, ei edes kuha ja kiikakaan vedä sille vertojaan, kun vain on tarpeeksi isoja että saa fileerattua. Pieniä, silloin isännän vielä olessa kalstamassa , käytettiin kalapulliin.

    VastaaPoista
  10. Mummeli, ihan mukavan kokoisia ahvenia on isäntä viime aikoina saanut. Hyvä niitä on fileiksi vedellä.
    Sataa edelleen. Niin varmaan teilläkin päin. Sateesta huolimatta mukavaa loppuviikkoa.

    VastaaPoista
  11. voi tavaton, sinä ruokit sielun mielen ja ruumiin näillä ihanilla kuvillasi

    VastaaPoista
  12. Aikatherine, voi mahoton! Kiitos ♥

    VastaaPoista
  13. Punajuuresta saa kyllä monenlaista ja jotenkin ihanaa ja hassua on se, että joulutyttö tykkää punajuuresta nuoresta iästään huolimatta. :)

    Ihania metsäisiä kuvia - ja mitä muistoja!

    VastaaPoista
  14. Katja, metsämies jaksaa kantaa evästä..Ja minä kuvata, hih.
    Onpas jännää se punajuuresta tykkääminen, pannaan korvan taa syyskuuta ajatellen.
    Noista muistoista, taisitte joutua useinkin koemaistajiksi silloin muinoin, kun piti kotonakin kokeilla kaikenlaista.
    Hyvää viikonloppua ja viekää terkkuja Turkuun päin.

    VastaaPoista