perjantai 29. huhtikuuta 2011

Kukkien aika alkaa..

Pian, ihan pian kukkivat narsissit ulkona ja tulppaanit  ovat myös lämpimän kevätsään innoittamina   hyvässä kasvuvauhdissa. Ja hyvin ovat kylmän talven kestäneet, entiset ja syksyllä maahan pannut sipulit.
Puutarhakirjat ovat nyt ajankohtaista luettavaa ja osasin etsiä  kirjastosta Leena Lumin hienon arvioinnin perusteella tätä ylläolevaa teosta. Ihastuin  ja haluan kyllä omaksi. Kuvitus on teoksessa on  erityisen onnistunutta, allaoleva kuva antaa siitä kalpean aavistuksen...


 Kirjan tekijöistä Else ja Vesa Leivosta löytyy juttu myös Kodin Kuvalehden numerosta 8. 


Myös luonto  on innostunut lämpimistä kevätpäivistä. Vielä viikko sitten oli  lunta ja jäätä ja nyt  näkyy muitakin kuin leskenlehtiä. Tässä rentukat


Raita kukkii kauniisti, mutta aiheuttaa kyllä allergian oireita itselle ja samasta vaivasta kärsivälle lemmikille...
                        

keskiviikko 27. huhtikuuta 2011

Hienot tunnustukset

Kiitos Aili-mummo ja mummeli tästä hienosta tunnustuksesta.  Ja  vastaanottamiseen liittyi tehtävä kertoa kahdeksan uutta asiaa itsestäni. Koska tänään vietämme kansallista veteraanipäivää, palaan vastauksissa juurilleni kunnioittaakseni samalla oman sukuni pois nukkuneita sotiemme sankareita.


1. Isäni oli  maalaistalon nuorin poika ja hänen jälkeensä syntyi vielä kaksi tytärtä. Sisaruksia oli yhteensä seitsemän. Elossa näistä on nuorin, Aino-tätini.
2. Kaksi veljeksistä kaatui sodassa,  Erkki talvisodassa ja vanhin  Yrjö Kaarlo jatkosodassa. Hänen tyttärensä oli silloin vuoden vanha.
3. Isäni ennätti käydä sotaa talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa. Hän myös haavoittui jossain vaiheessa. Hän oli suurimman osan aikaa jatkosodasta Uhtualla ja Äänislinnassa, kuten Petroskoita silloin kutsuttiin.
4. Äitini oli Ruotsalon kylän tyttöjä Kälviältä ja tapasi isäni ollessaan muonituslottana kylänsä koululla, jossa savolaispoika oli koulutusleirillä. Naimisiin he menivät 1942. Äiti muutti Savoon miniäksi maalaistaloon vasta sodan jälkeen. Äitini rakkain veli kaatui sodan viime taisteluissa Vuosalmessa. Äidillä oli koko ajan ikävä kotiseudulleen ja merimaisemiin.
5. Synnyin perheen esikoiseksi ja sain kolme vuotta myöhemmin sisaren. Jäin kotiseudulle asumaan ja sisareni tie kulki Pohjanmaan lakeuksille Seinäjoelle.
6. Myös mieheni isä oli sodan veteraaneja ja anoppini oli lottatehtävissä kotiseudullaan Laatokan Karjalassa. Heidänkin romanssinsa syntyi sodan melskeissä ja heidät on vihitty Suojärvellä 1943. 
7.Muistan hyvin ajan, jolloin veteraaneja ja lottia pilkattiin ja nimiteltiin. Miten  katkeria olivatkaan veteraanimme silloin. Onneksi osa heistä on saanut kokea myös kunnian palauttamisen.
8. Ja lopuksi yksi tunnustus vielä ihan tältä päivältä: itken aina kun tämä sävel soi. 


Tunnustukset olivat tänään tälläisiä. Ja lähden tästä käymään vanhempien haudoilla viemässä kukkakimpun  ja muistelemaan.
Voisin heittää tätä haastetta eteenpäin, mutta aika moni on sen jo saanutkin. Siispä ottakaa kaikki halukkaat se vastaan.

tiistai 26. huhtikuuta 2011

Lämpimiä päiviä

Tätä kirjoittaessani ovat pienet pääsiäisvieraat vanhempineen ajelemassa kotiansa kohti hyvässä säässä.
Ja taaksejäänyttä pääsiäistä saimme viettää ennätyslämpimän sään vallitessa ja kevään edetessä huimaa vauhtia. Päivät menivät sukkelaan lasten nauttiessa ennenkaikkea ulkona olemisesta ja pienistä luonnon ihmeistä, kuten perhosten ja muiden hyönteisten seuraamisesta..

Läheisen leikkikentän ja koulun liikuntavälineiden testaamisesta
Lenkkeilystä pitkin rantoja. Laituri oli jännä paikka lapsista ja Minttu piti tarkkaan silmällä paitsi lintuja, myös "laumaansa," erityisesti lapsia.  Olisi kyllä mielellään mennyt jo veteenkin.
Tervan tuoksu näillä sisävesillä kuuluu kevääseen ja vastatervatun savolaismallisen omistaja oli ilmiselvästi ylpeä veneestään..

Tuli kuuma juostessa....
Pienet piiperot ennättivät kaikenlaista, kuten kirmata pihalla paljain varpain, vaikka se olikin kiellettu huvi..
 Näin se pääsiäinen meni ja mukavan vauhdikasta oli. Ja nyt sitten vappua odottamaan. Ensimmäiseksi valmistamaan simaa muutama litra..

perjantai 22. huhtikuuta 2011

Pääsiäinen..

                               Kun tulee pääsiäinen, silloin alkaa kevät.
                               Pienet kissat valkoisina pajuun kiipeilevät.
                               Muutakin on kummaa; kukko helttapäinen
                               munii munat koreat, kun on pääsiäinen.
                                        -Aale Tynni-
        
Ylläoleva pääsiäiskortti on tullut äidilleni vuonna 1943.  


Kaikille lukijoille aurinkoista ja keväistä pääsiäisaikaa.

                      

tiistai 19. huhtikuuta 2011

Pääsiäistä odotellessa

Puuhastelua on näin juhlapäivien alla, mutta ei niin paljoa etteikö nauttisi kevään tulosta.


Aamuisesta linnunlaulukonsertista. Nämä olivat tämän aamun solisteja tonttimme takana korkeissa männyissä.
Iltapäivän vierailusta lähistöllä olevaan Rauhalan puutarhaan pienille ostoksille ja ihailemaan kukkaloistoa
 Pääsiäisasetelma läksi mukaan ja päätyy ihanille naapureille tervehdykseksi.
Itselle ostin kymmenen pelargonian pistokasta, punaisia ja valkoisia. Olivat hyvin topakoita alkuja ja toivottavasti kasvavat ja kukkivat pihalla koko kesän.





-Miten kaunista  siellä taas onkaan. Kuvia sain ottaa ja laittaa tänne katseltavaksi.  Ja tällä kertaa erityisesti ihailin näitä valkeita ihanuuksia.

sunnuntai 17. huhtikuuta 2011

Linnnut tulivat sunnuntaina

Hyvää huomenta toivotti laulullaan  kuvassa oleva siivekäs, kun unenpöpperössä hain laatikosta sanomalehdet. Voiko päivä mukavammin alkaa..

Joelta kuului pihaan asti lokkien metelöinti, siispä sinne pyöräilemään ja kamera mukaan. Olikin varsinainen sirkus menossa, kymmeniä ellei satoja lokkeja lenteli ympäriinsä ja välillä istuivat jään reunalla lepäilemässä. Sorsapariskunta koetti siinä pitää puoliaan, vaan pois oli lähdettävä. Kiertelin rantateitä aikani ja katselin. Kotimatkalla sitten huomasin pariskunnan suojaisessa poukamassa. Seurasin touhuilua  ja kuvailin kaikessa rauhassa.

Jäätä pitkin takaa-ajo menossa. Sitten veteen uiskentelemaan ja sukeltelemaan. 


 Sama meno, tyttö edellä ja innokas sulho perässä. Lemmenleikit taisivat olla menossa.
.

Välillä kävivät moikkaamassakin rannalla olijaa..Hauskoja seurattavia ovat. Nyt kun ovat tänne saapuneet, voikin sitä niiden perhe-elämää seurata päivittäin,  samoin kuin muidenkin vesilintujen

torstai 14. huhtikuuta 2011

Ajankohtaisia askareita

Kevät etenee ja ensimmäinen nokkosperhonen ilmestyi likaiselle lumihangelle tutkimusmatkalle väräjävin siivin . Ja ne omat tutkimusmatkat suuntautuvat puutarhamyymälöihin siememvalikoimia tarkastelemaan. Eikä sieltä malta tyhjin käsin pois lähteä. On aika kylvää osa esikasvatusta vaativien kasvien siemeneniä itämään. Jälleen auringonkukkia, krassia, ruusupapua  kesäkurpitsaa....Tietenkin lisää yrttejä, jo hyvässä kasvuvauhdissa olevien lisäksi. Viime kesän helteissä sai ihailla loistavaa kukkakesää ja jotenkin odottaa samanlaista. Auringonkukat eivät joka vuosi ennätä kypsyä siemeniksi asti.. Tuo allaoleva kollaasi kertoo  miten menneen kesän kukista riitti paitsi silmäniloa, myös hyönteisille ja linnuille syötävää.
Ja pääsiäisen lähestyessä lisää herneitä kasvamaan, jotta saa pääsiäissalaattiin herneenversoja. Maukkaita vitamiinipommeja voi napsia suuhunsa ohikulkiessakin 
Vielä ovat kukkamaani lumen peitossa, On siten arvoitus kuinka perennat ovat selviytyneet talven yli. Istutin syksyllä uusia sipulikukkia aika paljon, joten tietenkin sitä kukkaloistoa odottelee. Taidankin lähteä vähän tutkimaan asiaa.

tiistai 12. huhtikuuta 2011

Koiramaista- elämää allergisen koiran kanssa.

Katsellaan lintuja..
Minttu on tullut tutuksi aiemistakin postauksista.  Ja lienen maininnut hänen kärsimästä allergiastakin jotain. Parivuotiaaksi hän sai viettää iloista koiranelämää ilman mitään vaivoja. Ruokana  kasvattajan suosittelemaa vehnätöntä kuivamuonaa ja kotisapuskaa. Sitten erehdyin ostamaan marketin valikoimista vehnätöntä kuivaruokaa ja sen jälkeen oireet alkoivat. Jatkuva kutina, iho-oireet, korvatuledukset..
Alkoi eläinlääkärissä käynnit ja lääkekuurit. Ruokaa vaihdeltiin ja kokeiltiin lääkärien suositusten mukaan. Hetkellisesti oireet vähenivät, mutta yhä uudelleen palasivat. Aloitin ominpäin pelkän kotiruokakokeilun, hieman parannusta, mutta ei paranemista. Sitten viimein kuluneena talvena tehtiin allergiatestit, jotka tutkittiin Yhdysvalloissa asti. Ja kun tulokset tulivat, ne yllättivät täysin
Löytyi melkein 30 syytä, jotka herkistävät. Ja suurin on ulkoisia tekijöitä: melkein kaikki lehtipuut, ruohokasvit ym. Ja se vehnä, jota piti erityisemmin varoa, ei kuulunutkaan listalle. Ja peruna , jota eläinlääkärien suosittelemassa allergiaruoassa  on, onkin yksi pahimmista. Nyt kun tilanne on selkiytynyt, on paljon helpompaa. Aloitettiin pitkäaikainen kortisonilääkitys ja ainoastaan kotiruokaa valikoidusti: mahdollisimman puhtaista ja käsittelemättämistä aineksista tehtyä.
Tällä kertaa tilanne on hallinassa ja oireet pysyneet poissa. Turkki kiiltää ja häntä heiluu. Lenkeillä kummastellaan milloin mitäkin, kuten mopolla ajavia mummoja..Toisella oli pinkki mopo.


Kuralätäköitä (tietää taas pesuhuoneeseen menoa) ja heijastuksia veden pinnalla.
Hieman askaruttaa nyt alkava siitepölykausi.   Mutta toivotaan parasta kumpikin. Kas kun emännälläkin tahtoo siitepölyaikaan nokka ja silmät vuotaa...
Olisi niin mukavaa taas noita tutkimuksia suorittaa, tuumaa Minttu ...

lauantai 9. huhtikuuta 2011

Pieniä asioita.

Kevään tuojia ovat pajunkissat, nyt jo pääosin sulana virtaavan joen rannoilla. Ensimmäiset pikkunarsissit ulkona oven pielessä toivottamassa tulijan tervetulleeksi. Pienet suklaiset somat munat makean nälkään ja ahkera lintujen bongailu.
Yksi  varma kevään merkki on myös pyöräilyn aloittaminen. Ja  tänään oli ensimmäinen päivä pyörän selässä. Tosin ei parhaassa säässä. Kova puuskainen vastatuuli lennätti kuivaa katuhiekkaa silmille ja kylläpä oli mukava sisälle päästyä nauttia kahvin kera lämmintä, vastapaistettua omenapiirakkaa. Tämän viikonlopun makeaa leivonnaista.  Kas tässä ohje.
                                           
                                           Omena-sokerikakku (helppo)
                             Taikina: 125 g voita, 1,5 dl sokeria
                                             2munaa
                                            2,5 dl vehnäjauhoja
                                            1 tl leivinjauhetta
                                            2 rkl maitoa (laktoositonta)
                                            ( 1 tl vaniljasokeria)
                            Täyte      3-4 keskikokoista omenaa
                                              2 rkl sokeria, kanelia
                                              1 rkl sitruunamehua
 Tee ensin täyte: Kuori omenat, kuutioi ne. lisää sitruunanmehu ja sokeri. Pehmennä seos mikrouunissa sopivaksi. Anna jäähtyä.
Vatkaa pehmeä voi ja sokeri vaahdoksi, lisää munat yksitellen ja maito sekä jauhoseos. Kaada taikina voideltuun irtopohjaiseen pyöreään vuokaan. Lisää omenakuutiot päälle ja ripottele kanelia ja halutessasi sokeria päälle. Paista kakku n. 30-40 min. 180 asteessa. Tarjoa vaniljakastikkeen tai jäätelön kera.
                                              Maistuvaa viikonloppua kaikille!
                    
                             

torstai 7. huhtikuuta 2011

Orkideat

Mies kantoi kotiin komean orkidean ja nyt sitten pähkäilen mihin lajeihin se kuuluu. Tuttu perhosorkidea se ei ole. Lehdet ovat erilaiset ja kukinto myös.
Jos tunnistatte lajikkeen, olisi mukavaa kuulla, samoin kuin hoito-ohjeitakin. Tämä yllä oleva perhonen on minulla viihtynyt hyvin ja taas ilahduttaa kukinnallaan.


Jokunen vuosi sitten olimme   näihin aikoihin Madeiran  kauniilla saarella ja satuttiin kukkaisfestivaalien aikaan sinne.  Ja innostuin skannaamaan pari kuvaa  kukkanäyttelyn orkideoista



Oli kyllä mieleenpainuva matka, kukkaloisto joka paikassa ja kukkamatot, joihin joka päivä vaihdettiin tuoreet kukkaset.  Tähän aikaan vuodesta sinne  tekee mieli palata ..





tiistai 5. huhtikuuta 2011

Vauhdilla kevääseen

Aurinko paistaa, lumet hupenee silmissä ja jäät ohenevat. Mutta pilkkijät nauttivat vielä kevätjäistä.
Sunnuntaina 3.4.

tiistaina 5.4
 Siellä se meidänkin isäntä tiiviisti istuu ja saalistakin tulee. Sunnuntaina tuli pokaali kourassa suu messingillä kotiin. Kaupunginmestaruus jälleen, nyt veteraanisarjassa.  Tänään on taas kisat, nyt eläkejärjestön, ja loppuviikolla jatkuu sama tahti: Riistanhoitoyhdistys, Talvionkijat, oma metsästyseura....Sinttejä riittää kukkotarpeisiin naapureillekin.
 Itse tyydyn katselemaan jään reunalta ja sillalta  tätä jokakeväistä huvia. Niin tänäänkin samalla lintuja seuraillen. Taas tuli lisää joutsenkuviakin. 
5.4.
Kevään nopean editymisen huomaa, päivä päivältä  tulee linnuille lisää tilaa uida. Toistaiseksi en ole havainnut muita vesilintuja joessa. Joutsenia oli tänään enemmän kuin aiemmin..


 Ja nyt sitten siemenkauppaan, lisää yrttejä itämään. ja joitain kukkiakin kohtapuoliin. Aiemmin kylvetyt näyttävät nyt tältä.
Oregano

Basilika
Kevätmielellä ja tämä vanha kansakoulun laulu soi itsepäisesti päässäni.