tiistai 31. toukokuuta 2011

Jos kasvit osaisivat kertoa....

Monta tarinaa olisi oman pihan kukilla ja muillakin kasveilla kerrottavanaan  Osa on todella vanhoja ja nämä kollaasiini valitsemani ovat niistä vanhimpia. Paljon ovat nähneet elämnsä varrella.
Akileija vasemmalla on peräisi lapsuudenkotini vanhan aittarivistön seinustalta. Sitkeä kuin mikä, ei pahastunut vaikka niitettiin useita kertoja kesäaikaan maan tasalle.
 Ja ihana pioni Se on peräisin kirkkomme seinustalta. Kuusikymmenluvun alkupuolella seurakunta ilmoitti poistavansa pionit  ja korvaavansa ne muilla kasveilla. Halukkailla oli mahdollisuus saada niitä ja äitini käytti tilaisuutta hyväkseen.  Siitä asti se kukki ja kasvoi lapsuuskodin kukkapenkissä arvopaikalla.  Ja sieltä sain osan   tänne omaan pihaan. 
 Samaisesta pihapiiristä on myös ruusupensas. Ja kotitalooni se haettiin naapuritalosta. Vanha se on ja lajikkeesta en ole ihan varma. Onko se Mustialan ruusu vai Kartanoruusu, vai joku muu..
 Kertokaa tietäjät jos tunnistatte. Pensas on piikkinen, kukat suuria ja voimakkaasti tuoksuvia. Sadetta kukat ja nuput eivät tahdo kestää, muuttuvat ruskeiksi ja mätänevät. Viime kesän kuivilla hellesäillä se ilahdutti tosi kauniilla kukinnallaan.


 Yksi perinneperenna, Särkynyt sydän, ei kestänyt pakkasissa, yksi ainoa pieni alku siinä nyt sinnittelee. Koetan sitä vaalia, josko innostuisi uuteen kasvuun vielä.. Mutta  osa siitä elää ja voi hyvin tyttären pihalla Vantaalla, joten perinne säilyy ainakin siellä. Eräs hauska lasten suusta kuultu tässä siitä kerrottakoon: Reilun kahden vuoden ikäinen tenava tuumasi kuullessaan kukan nimen " Särkyneen sydämen mummi korjaa.".Ja sitä tässä ´nyt yritetään...
Suurin osa pihamme kasveista on kotoisin ihan muualta kuin taimimyymälöistä. Ja niin on varmaan muillakin kotipuutarhureilla.


Kasvimaallani kasvaa ruohosipuli, joka on lähtöisin Pietarin lähistöltä Hatsinasta, ystväni kotiseudulta. Lajike poikkeaa tavallisesta. On paljon rotevakasvuisempi kuin tutumpi ja maku on voimakas. Ja jos tämä sipuli osaisi kertoa, luulen että monta surullista tarinaa sillä meille olisi...


Ruusuista vielä,  monta laulua on niistä laulettu, tässä eräs, josta pidän...



sunnuntai 29. toukokuuta 2011

Luonnon antimia

Tarkoitus oli viettää leppoisaa sunnuntaipäivää luonnossa liikkuen ja  lueskellen. mutta kuinkas kävikään. Aamupäivällä lähdettiin metsäretkelle katselemaan kuinka lehtikuuset ovat kasvaneet,  keräilemään kuusenkerkkiä siirapin keittoon, ja nauttimaan samalla linnunlaulukonsertista.

 Kokeilumielessä istutimme kymmenisen vuotta sitten n. 500 tainta lehtikuusia. Hyvin ovat kasvaneet.  Ja kuusenkerkkiäkin poimittiin  kolmisen litraa.  Mutta linnunlaulukonsertti, eipä siitä paljon nauttimaan päässyt kun lähellä olevan talon koira oli irtaallaan ja suoraan sanottuna huuti ja haukkui koko ajan meitä.
Se taisi olla se tämän päivän "käärme" paratiisissa.  Muuten oli aurinkoista ja metsässä ihana liikkua, kun niitä hyttysiäkään ei vielä ole.
Kotiin päästyä soi puhelin ja iltapäiväksi  sitten järjestyi ylimääräistä puuhaa. Vieraamme toivat tuliaisiksi korvasieniä ainakin kymmenen litraa. Herra paratkoon, tässä ne tämän päivän lukuhetket sitten oli ja meni.
Tulihan siinä sentään kirja mieleen ja elokuvakin. Paasilinnan Suloinen myrkynkeittäjä. Vaan en ollut kumpaakaan, en suloinen enkä myrkynkeittäjä. Vaan vähemmän suloinen myrkynpoistaja.
Onhan korvasienikeitto, muhennos ja kastike herkkuja, mutta ei niitä kerralla noin paljon tarvitsisi..  Että sellainen sunnuntai tänään.

perjantai 27. toukokuuta 2011

Viikon kukkasia --- pihoilla ja luonnossa

Sataa ja paistaa ja hallaöitä. Siinäpä tämän viikon sääilmiöt. Kukkivat kasvit, kukat, puut ja pensaat ilahduttavat. Tulpaanit ja orvokit pihalla kauneimmillaan.






 Luonnossa tuomi  kukkii ja leviää. Näyttää kuin se kietoisi valkeaan huntuunsa muutkin metsän puut.
Vanhan koulun osittain villiintyneessä puutarhassa pensaat ja puut jatkavat kasvuaan ja kukat koristavat jo seiniä.
Oman pihan vaahterat kurkottavat ylös, ovat aivan liian suuria. Mutta ei millään raatsisi niitä kaatakaan.
Viime yönä halla vieraili ja kasvien suojaksi piti vetää harsot hallanarkojen taimien päälle, sekä kantaa ruukuissa olevat kukkaset sisätiloihin. Pahempaa vauriota ei vielä onneksi tehnyt, Mutta varmaankin mustikankukat joissain paikoin ovat menneet. Ja sitäpä lähden kuonolaisen kanssa nyt tutkimaan..
Hyvää viikonloppua kaikille. Nautitaan kauniista alkukesästä.

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Viisi yhteistä vuotta

Minttu täyttää tänään jo viisi vuotta. Tästä alkoi yhteinen elo heinäkuussa 06, kun haimme "vauvan" kotiin Vaalasta Kainuusta seitsenviikkoisena rääpäleenä. 
Millainen koirapersoona Mintusta kasvoi, kuvat kertovat..
  
Melkoinen epeli oli pentuna, joka paikassa yhtäaikaa ja korvia ei ollenkaan, tai sitten käskyt ja neuvot menivät harakoille. 
Mutta harjoitusta, harjoitusta.. Pikkuhiljaa  opittiin tavoille ja hänestä kasvoi kunnon koirakansalainen:  Lasten ystävä, suorastaan palvoo pikkulapsia


Rauhallinen tarkkailija, pihassa viihtyy makoillen ja lintuja seuraten. Paitsi silloin kun naapurin kissat tulevat ilkkumaan aidan takaa, vauhti ja ääni on melkoinen kun yrittää ajaa niitä pois.
Lenkkikaveri, ranta ja metsä ovat parasta, sieltä löytyy aina tutkittavaa. Ja tapaa koirakavereita..
Tänään Minttu saa päivän kunniaksi oikein hyvän hirvenluun ja jäätelöä, jota rakastaa. .

maanantai 23. toukokuuta 2011

Vetten äärellä

Eilen kävimme katsastamassa paikallisen pursiseuran kotisatamaa ja venepaikkaa viime kesänä hankitulle veneelle. Ja näyttää siltä että paikka löytyy. Ei siten tarvitse traileri auton perässä venettä kuljetella jos vesille mieli tekee...Ja  suurille järville pääsee halutessa. 
 Kaikki  veneet eivät sentään olleet vesillä...Taitaa tämäkin  vaatia  vähän kunnostusta.


 Päivä oli mahdottoman hieno ja lämmin. Niinpä satamassa oli monenlaista touhuilua.Paikallinen naisporukka läksi ensimmäiseen harjoitusoutuun kirkkoveneellä. Heillä on tarkoitus osallistua Sulkavan soutuihin tänä kesänä. 
Kuultiin siinä porukan puuhamieheltä ettei miesjoukkuetta saada kasaan, ainoastaan muutama olisi ollut halukas.  Mutta nämä nuoret naiset olivat intoa täynnä. Hyvä tytöt. No olihan perää pitämässä yksi mies, hän joka tämän veneen on tehnyt. Hyvin kulki naisenergialla ekaa kertaa..
Luonto näytti parhaat puolensa ja vaeltelin hetken pitkin Iisveden rantoja. Järven, josta on laulujakin tehty.
                                          Kaunista on luonto tähän vuodenaikaan

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Metsäkukkia ja muuta

Metsään taas askelet johti.  Ketunleipiä, mustikankukkia, orvokkeja ja metsätähtiäkin löytyi runsain mitoin. Tuomi on aloittanut täälläkin jo kukintaansa ja levinnyt metsien laitamille, samoin huomasin valkovuokkojen läheisiltä pihamailta leviävän metsän reunaan. 


Kuuset työtävät uutta kasvua, kerkkiä, ja tänä keväänä ajattelin  kokeilla tuon kuusenkerkkäsiirapin keittoa ja muutaman päivän perästa ne ovatkin keräilykunnossa täälläpäin.  Kerkkien kerääminen ei kuulu jokamiehen oikeuteen, joten jos niitä aikoo poimia,  on syytä kysyä lupa maanomistajalta.  Tästä tietoa lisää ja ohje siirappiin.
Kerkistä puheenollen; Vuonna -92 oli kaupunki järjesti mansikkaan liittyvän reseptikilpailun, Suonenjoen mansikkaherkku. Yhtenä osa-alueena siinä oli juomat ja tämä köksä-ope Immun ohje voitti
                                                    Suonenjoki-juoma
                                                n. 4 l kuusenkerkkiä, 4 l vettä
                                                1.5 l mansikoita
                                                25 g sitruunahappoa
                                                n. 1kg sokeria tai maun mukaan.


Liota kuusenkerkkiä vedessä yön yli. Keitä ne liotusvedessä hiljalleen 2-3 tuntia. Lisää survotut mansikat (voi käyttää pakastemansikoita) ja sitruunahappo. Anna muhia viileässä n. vuorokausi.
Siivilöi juoma ja lisää sokeri. ( Siivilöinti kannattaa tehdä esim sideharson läpi, jotta juomasta tule kirkasta).
 Tarjoa juoma sellaisenaan jäiden kera tai käytä boolin pohjana kokonaisten mansikoiden kerä. Terästä halutessasi kirkkaalla alkoholilla.


Kuvassa oleva juoma ei ole tämä  kuusenkerkkäjuoma, vaan oma ohjeeni, jolla sijoituin samassa kilpailussa kolmanneksi. (Ohje  löytyy tästä)  Ja  juomaa on meillä tarjottu kesän juhlissa tervetuliaismaljana ja juhannuksen aikaan. Nyt vaan sattui niin hassusti että vanhat mustaherukkapensaat pistettiin maan tasalle, joten ei kai auta kuin mennä naapuriin kerjuureissulle jos aikoo juomaa tehdä.

perjantai 20. toukokuuta 2011

Lammen rannalla

"Myrskyn jälkeen on poutasää, " joulukuussa edesmenneen suositun laulajan sanat tulivat mieleen kun vietin rauhallisen iltahetken näissä maisemissa. Kuvassa on lampi, jonka rannalla sijaitsi  laulajan lapsuuden koti.
 Koko päivän jatkunut sadesää kylminen tuulineen lakkasi illansuussa ja kevätluonto on kauneimmillaan. Hiljaista ja rauhallista  oli, lintupariskunta tosin piti kiirettä...Ja muita elollisia olentoja minun lisäkseni ei sitten näkynytkään.


Lampi sijaitsee kaupunkimme keskusta-alueella ja lähellä ovat hyvät ulkoilu-ja retkeilyalueet, sekä urheilukenttä ja uimahalli. Ja kovasti nyt tehdään uusia suunnitelmia alueen kehittämiseksi.
Toivoa sopii että kaunista luontoa ei pilattaisi..

tiistai 17. toukokuuta 2011

Ihmettelyä

Aamupäivän lenkki suuntautui lähistöllä olevan metsän poluille katsomaan  joko mustikat kukkivat. Ja kyllä vaan, aurinkoisilla paikoilla niitä näkyykin runsaasti.
Kierreltiin siinä Mintun kanssa metsäluontoa tutkien..
Sitten huomasin maassa puunsäleitä usean neliömetrin alueella ja kuusen,  jossa  suuria syviä  tuoreita koloja. Lähipuissa oli lisää ...


Aivan vasta nämä oli hakattu, koska pihka valui pitkin runkoa. Kotiin palattua oli taas käyttöä  Laineen Luonto-oppaalle. Ilmeisesti palokärki oli ollut ahkerana.  Täytyypä seurata tilannetta, varmaan on pesäkin ihan lähellä.

sunnuntai 15. toukokuuta 2011

Meillä kaikilla oli niin mukavaa..



Hulppea ja komea, vuosimalli 1951
Lisää kuvateksti
Lauantaipäivä vanhojen autojen, maatalouskoneiden ja työnäytösten lomassa oli nostalgiaa, iloisia jälleennäkemisiä ja muistoja täynnä. Talkoovoimin järjestetty kylätapahtuma onnistui, hieno sää ja rento meininki höystettynä iloisella mielellä on toimiva paketti. Ja tapahtumaan tulleet myyjätkin tekivät tiliä. Ja taisihan siinä kyläyhdistys saada vähän kassan pohjalle.. 
Kuvat kertokoot..

Isä ja poika, ylpeät omistajat
Työkoneissakin  löytyi: Pärehöylää, lokomobiiliä, maamoottoria ...




Kumosta kotoisin oleva taituri
Oheisohjelmaa:Tukkilaisnäytöstä, hanurinsoittoa ....Ja linja-autokyytiä vanhalla biilillä höysteenä haitarimusiikkia. Ja matka sujui rattoisasti tutulla kylätiellä ja hyvässä seurassa.


Kaupan oli ajan henkeen sopivia asusteita ja myyjällä komeat saappaat.
Käsin tehty pikkumiehen asu,  hinta 190  euroa.



Lisäksi oli suuhun pantavaakin, kuten hernekeittoa, muurinpohjalettuja ja grillimakkaraa perinteiseen tapaan. 
Ja itse sain tuoreita varapäreitä, joita joskus tarvitaan.. 
Kiitos talkooväelle, kyläyhdistykselle ja muille tapahtuman järjestäjille mukavasta matkasta aikojen taa..

lauantai 14. toukokuuta 2011

Huikea tv-viikonloppu

Euroviisuja ja jääkiekkoa. Tulossa jännittävä viikonloppu   tv:n  äärellä. Tunnustan olevani euroviisujen ystävä ja  nyt on pakko katsoa miten käy Kirkkonummen suloisen nuoren miehen tuolla Saksan maalla. Toivottavasti siivet kantavat kovassa koitoksessa.


. Luin eilisestä Savon Sanomista mielenkiintoisen jutun miten Axel-poika oli löytänyt aiheen lauluunsa ja taiteilijanimeensä., eli Astrid Lingrenin kirjasta Rasmus ja kulkuri. En muista ollenkaan olenko kirjaa koskaan lukenut. Kirja on ilmestynyt ensimmäisen kerran jo vuonna 1956 ja jäänyt vähän muiden Lingrenin kirjojen varjoon. Muutenkin tämän vuoden kilpailukappaleista löytyy helmiä, joille soisi menestystä. Oma suosikkini on Ranskan upea tenori. 
Katsotaan ja kunnellaan, Da da dam. Ja peukut pystyyn.


Huomenna sitten olisi taas Suomen vuoro voittaa jääkiekon maailmanmestaruus. Enpä ala veikkailemaan lopputulosta. Tuli tässä taas mieleen vuosi 1995, jolloin se mestaruus tuli Suomelle. Olimme silloin Turkissa ja Pamukkalessa kun opas tuli kesken illallisen sen meille kertomaan. Kyllä siinä riemu repesi ja lähipöydissä olleet ruotsalaiset melkein painuivat pöydän alle.
Peukut pystyyn viikonloppuna.  Onnea koitoksiin pojat.

torstai 12. toukokuuta 2011

Talkoohengessä

Yksi ja hyvä tapa viettää kevätpäiviä, on osallistua erilaisiin talkoisiin. Tässä kuvassa ovat läheisen ala-asteen oppilaat ja opettajat siivoamassa koulun ympäristöä. Kuka innokkaana , kuka vähemmän, kommenteista päätellen.
Meilläkin elellään talkoohengessä. Ulospäin suuntautuneempi osapuoli tässä huushollissa rientää talkoosta toiseen. Viime viikolla metsästysseuran "ukot" keräsivät katkenneet hirvinauhat pois 9-tien varrelta ja saavat siitä sitten seuralle rahaa. Ja tällä viikolla taas on  hänen kotikylällään vanhojen autojen, traktoreiden ynnä muiden näyttely ja rompetori. Suunnitelmia on laadittu ja lauantaina sitten siellä meneekin koko päivä. Tapahtuma järjestetään nyt toisen kerran vapaaehtoisvoimin. Ja paljon sinne väkeä odotetaan.
Kelpaisi  kyyti tuolla kaunottarella. Kuva viime vuoden tapahtumasta.


 Perjantai-iltana aloitetaan komeasti tansseilla. Kylän "pojat" siellä kurttua vetelevät ja solisti myös omaa väkeä. Pitäisikö lähteä verestämään vanhoja muistoja. Seurantalolta se meidänkin yhteiselo aikoinaan sai alkunsa.


Lapsuusajan talkoista muistan  heinätalkoot. Myös syksyinen puintiaika oli maalla talkooaikaa. Ruokapalkalla kylänväki kävi vuoronperään auttamassa toinen toisiaan.  Nyt on aika toinen. Niinpä vanhat heinäseipäät saavat levätä rauhassa, samoin kuin riihikin lahota paikoilleen.

maanantai 9. toukokuuta 2011

Lämpimiä ja kauniita kevätpäiviä

!0.5.11 Suonenjoen vanhaa keskustaa joen toiselta puolen katsottuna
Lämmin sää on hellinyt Savonmaata ja se on saanut luonnon heräämään. Pian kukkivat tuomet, puut ja pensaat työntävät nuppuja ja koivut ovat hennon vihreitä.  Ja kaislikossa suhisee.
 Kyllä tuolla rantareitilla nauttii koira ja emäntänsä yhtä paljon.
Ja juomavesi on helposti saatavilla, kun jano yllättää.
Pihatöitä  riittäisi, mutta ei ne mihinkään karkaa vaikka välillä nauttiikin kevätluonnosta.Onhan päivä huomennakin.