keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Marraskuun lopun pienet ilot

 Valkea lumipeitto on häipymässä. kadut loskaa täynnä ja niin pimeää. Kuitenkin ilon aiheita löysin tänään siitä kun joulukaktus, joka melkein unohduksissa suurempien huonekasvien takana vietti kuihtunutta, eläämäänsä, yllätti. Pieni kasvi täynnä nuppuja ja ensimmäiset kukat auenneina. Se toivottaa joulukuun tervetulleeksi. näin..
Toinen ilonaihe oli kun koirani Minttu kävi eläinlääkärillä rokotettavana ja muutenkin. Allergia on hellittänyt ja iho terve vuosien taistelun jälkeen. Siinäpä nyt kellottaa takan ääressä silmät kirkkaina


Eilisen päivän ilo oli kävellä raikkaassa talvisäässä ja samalla kuunnella lintujen iloista sirkutusta joenvarsipuissa ja pensastoissa.   Sitä raikasta säätä toivon takaisin mahdollisimman pian.


                   

maanantai 28. marraskuuta 2011

Viikko alkoi..

 Lunta maassa ja puissa ja pikkupakkasta. Talvi tuli ainakin hetkeksi ja voimalla. Aamulla piti etsiä kynttilöitä ja taskulamppuja, oli laaja sähkökatkos tällä alueella. 
 Meidän Minttukin oli ihmeissään ja nauttii lumesta ja tutkittavaa riittää kotipihallakin. 
Toivottavasti lumi pysyy ja niiltä inhottavilta loskakeleiltä vältytään.
Hyvää alkanutta viikkoa!

Talvista

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Ensimmäinen adventtisunnuntai

La Orotavan kirkon kauneutta
Kynttilät syttyvät, Hoosianna kaikuu kirkoissa. Jouluaika on alkanut. Oma joulumieli odottaa vielä hetkisen ihmetellessä kotimaan sääilmiöitä. Perjantaina illansuussa oli melkoinen valoesitys pimeän päivän päätteeksi. 
Oman kirkon torni marrasvalossa



Ensin alkoivat koivujen latvat punertaa ja pienen lenkin kameran kanssa tein ympäristöön ihmetellen taivaan ilotulitusta. 


 Pihalla kukkivat orvokit ja yrtit, jotka siirsin ruukuista kasvimaan laitaan, työntävät uutta kasvustoa.


  Vielä palaan hetkeksi tuonne Teneriffan maisemiin.  Huoneemme parvekkeelta tuli seuratuksi usein millaista säätä on tulossa ja melkoisia valoilmiöitä sieltäkin kameran linssiin tarttui, upeat sateenkaaret eräänä aamupäivänä ja viimeisen lomapäivän taivaan värit jäivät kyllä mieleen..



                Jospa ensi viikolla saamme lunta! Hyvää joulun alusaikaa  lukijat!


Lisäys: ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi sataa lunta ja maa on jo valkoinen.



perjantai 25. marraskuuta 2011

Näkemiin Puerto de la Cruz...osa 2

Räntää sataa ja flunssaa pukkaa. On hyvä palata vielä hetkeksi kauniisiin Teneriffan maisemiin.
 Kaksi käyntikohdetta, joissa ei aiemmilla matkoilla olla vierailtu, jäivät mieleen. Näihin kohteisiin seuraavilla matkoilla palaamme varmasti.
 Abacon herraskartano korkealla mäellä, jonka omistajat Sari Aspholm Hernandes ja miehensä Raul Hernandes Alonso. Kuvien tarinan Sirpan blogista löytää paikasta lisää tietoa, joten ainoastaan pieni kuvakierros miten sen näimme ja koimme...






Viime sunnuntaina siellä olisi ollut itselleni mieluisa konsertti. Jäi vähän kaivelemaan kun halukkaita lähtijöitä ei itseni lisäksi ollut, mutta ehkäpä sitten ensi kerran saan päitä käännetyksi


 Toinen kohde El Monestario on myös uusi tuttavuus, mutta nyt sitten ystäväni houkutteli mukaansa ja voi miten mukava yhteinen retki siitä tuli. 
Paikka on entinen luostari, jossa nykyisin on monta huippuravintolaa, suuren puutarha-alueen keskellä.  Näkymät ympäristöön hivelevät silmää ja  läheisen kukkulan huipulla sijaitsee kirkko/kappeli. 




Alueella on paljon siivekkäitä; Kukkoja, kanoja, vesilintuja ja monta muuta lajia. Kesyjä kuin mitkä. eivät yhtään välittäneet vaikka niitä kuvailin. Päinvastoin, osasivat poseerata hienosti.


Matkaltamme jäi paljon ihania muistoja. Ehkä kumminkin parasta oli ystäviemme kanssa vietetty yhteinen aika.  Monet uudetkin ystävyyssuhteet tuli solmituksi, joten terveiset Piippolaan, Kotkaan, Kuusamoon.. Erityiset terveiset Kirkkonummelle ja Maskuun.  Ja ystävämme Turun läheltä, te jotka vielä hetken siellä lomailette, nämä  maljat tuovat varmaan hymyn huulille!


 Viimeisen illan kuvan otin hotellin ulkoalueelta, ehkä palaamme sinne ensi vuonna jälleen kerran.

torstai 24. marraskuuta 2011

Näkemiin Puerto de la Cruz...

Matka takana ja mukavia muistoja jäi tältäkin reissulta. Kotiin palasimme eilen ja nyt sitten katselen kuvia, joita tulikin otettua taas runsain määrin.
 Hotelli Luabay on tullut tutuksi aikaisemmilta käynneiltä ja palvelut ovat entisestään parantuneet. huoneemme sijaintikin oli ihanteellinen, näkymät merelle, Teidelle ja Punta Bravaan. 


Kuten aiemmellakin reissuilla näihin kauniisiin maisemiin, liikuimme paljon ympäristössä. Kävimme jälleen Orotavassa, yhdessä monista lempipaikoistamme Teneriffalla..






 Luontokin kutsui jälleen ja Titsalla La Calderaa kohti lähdimme ystäväpariskunnan kanssa eräänä aamuna.  Kiersimme meille tutun kuuden kilometrin reitin. Aamu oli kirkas kun lähdimme, mutta sumu tuli yllättäen ja näkymät alas Puertoon peittyivät.  Luonto siellä kumminkin oli taas uskomattoman kaunista ja ilma helppoa hengittää..

Puhdasta luontoa


Sumuiset vuoret

Metsämökki, lieko tonttua!


Tämä polku oli tosi liukas ja kävelysauvat tarpeen

Ryhmä mansikkamailta taas menossa


Tällä matkalla sää oli kovin vaihtelevaa, sadettakin saatiin. Aurinko paistoi kumminkin useana päivänä. Merivesialtailla nautittiin kahlailusta ja ilmaisesta vesihieronnasta altaiden täyttöpäivänä.


Päivittäin kävimme myös katsomassa komeita aaltoja rannassa, samalla tuli jalkahoitokin saatua.

Kovettumat saavat kyytiä!
Mainingit rantaan lyövät.
Tällä matkalla tutustuimme myös meille uusiin kohteisiin ja niistä sitten myöhemmin lisää, kuten vähän muustakin.

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Sunnuntaita

Aurinko nousee, Teiden huippu näkyy. Aina yhtä majesteettinen!
Tätä kostean harmaata sunnuntaipäivää vietän  pakkauspuuhissa. Matka on ihan pian. Huomenna auton nokka  kääntyy kohti Vantaata ja lyhyiden yöunien jälkeen tiistaina anivarhain lähtöselvitykseen lentoasemalle. 
Matkakohteemme Teneriffa ja siellä sijaitseva Puerto de la Cruz on tullut tutuksi monien käyntien jälkeen, mutta aina siellä on yhtä mukavaa käydä. Luontoon pääsee helposti ja niinpä taas laukkuun laitan kävelysauvat ja kunnon jalkineet pieniä luontoretkiä varten.






Lisäksi on tosi mukavaa kun saamme seuraa näille pikku lenkeillemme; tuttavat täältä kotipuolesta nousevat samaan koneeseen. Lisäksi odotan kovin tapaavani  blogiystäväni  Sirpan, jonka tapasinkin viime marrasmatkalla. Lisää ystäviä onkin jo ehtinyt  perille ennen meitä..


Koiramme Minttu saa jäädä matkan ajaksi tyttären hoiviin Vantaalle. Hänenkin tavarat pitää pakata mukaan: ruokaa kahden viikon tarpeisiin. Allergian takian ainoastaan riisiä, jauhelihaa, hirvenlihaa ja kalaa on pakastettu annospakkauksiin. Kokeilin taas yhtä allergiaruoaksi mainittua koiranruokaa, kallistakin oli ja oireita tuli. Se sitten siitä kokeilusta taas kerran.


Blogia päivitän seuraavan kerran sitten matkan jälkeen. Jokohan sitten on talvi tullut?


Vähän vielä fiilistelyä pakkauspuuhien lomaan.


.