sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Lukuelämys..

John Boyne ja Tarkoin vartioitu talo, hieno lukuromaani, kyllä. Romanovit, joiden kolme vuosisataa kestänyt valtakausi päättyi niin traagisesti.  Georgin ja Zojan selviytyminen ja emigranttiajat Pariisiissa ja Lontoossa kuuden vuosikymmenen ajan.. Tarina vei mukanaan ja on helppo yhtyä niihin mielipiteisiin mitä tästä historiallisesta kirjasta on kirjoitettu arvosteluissa.  Kuten kirjan liepeessä sanotaan."Boynen kerronta on taianomaista"


Vaelsin sen mukana uudelleen Pietarissa, kaupungissa, jossa kävin ensimmäisen kerran vuonna 1972 Nevskillä ja Nevan rantakatuja kierrellen. Kävin jälleen Talvipalatsissa uskomattomia  loistoa ja aarteita ihastelemassa.  Amiraaliteetin kultaista tornia katselin jälleen. Palasin Pietari_Paavalin linnoitukseen ja siellä olevaan kirkkoon, johon Romanovien sargorafit ovat sijoitetut. Ja jossa sijainneet vankityrmät saivat tuntemaan suurta ahdistusta. 
 Aiemmasa postauksessa linkitinkin jo Leenan ja Katjan arviot teoksesta. Myös Susa on tehnyt kirjasta hienon esittelyn.
 Kirjan tarina on fiktiivinen,  mutta Romanovit ja vieläkin selvittämättömät tapahtumat  alkoivat kiinnostaa jälleen. Samoin kuin matka historialliseen Pietariin vuosien jälkeen on tulevan kesän haaveena.
Sitä odotellessa slaavilaista tunnelmaa..
Ja  vielä lisää ...

12 kommenttia:

  1. Jotenkin minua on aina viehättänyt venäläinen musiikki. James Lastin tulkinta Dimitri Shostakovista on hieno samoin balalaikat ja mandoliinit. Meillä porilaisilla on aina silloin tällöin ilo kuunnella Juha Suomisen laulua ja häntä säestävää balalaikka orkesteria. Taidankin laitta höpinöihin yhden hänen laulunsa. Kirja on varmaan mielenkiintoinen, ja historialliset yleensäkin. Terkkyja.

    VastaaPoista
  2. Ookke, kiitos samoin täällä. Venäläinen musiikki, se vaan sytyttää aina. Kai meillä suomalaisilla on se slaavilainen sielu, kuten kulunut sanonta on. Oletkin varmaan joskus linkittänytkin tuota Juha Suomisen laulua, muistelen kuulleeni ja tykänneeni.
    Terkut sinne Poriin.

    VastaaPoista
  3. Minttuli jos ensi kesänä menette niin ottakaa Pietarhovi ohjelmaanne se on uskomattoman hieno paikka.
    Leningradiin eli nykyiseen Pietariin olen matkannut eka kerran jalkapallo juniorina v.1965. Uudelleen koulun luokkaretkellä v.1968 ja sitten Eijan kanssa v.1980.
    Tarttis sielläkin vielä käydä katsomassa miten maa makaa.

    VastaaPoista
  4. Aguila, kyllä otetaan jos haaveesta totta tulee. Itseasiassa silloin eka kerralla kävimme siellä pikaisesti puistossa. Monta muutakin lähialueiden upeista palatsialueista olisi hieno nähdä, Trarskoje Selo, Hatsina.. voi miten paljon kaikkea olisikaan.
    Näitä matkahaaveita pukkaa vähän joka suuntaan aika usein..
    Teille hyvää matkanodotusta sinne lempipaikkaamme!

    VastaaPoista
  5. Olisin lukenut kirjoitustasi vaikka kuinka pitkää, pukkas muistot päälle! On kait otettava esille jompikumpi niistä mun kahdesta Romanovien kirjasta.
    Olen aina sanonot,että Leningrad on kuin Venetsia ja Rooma yhdessä! Nämä kolme kaupunkia on tullut minulle tutuiksi! Lenskissä kävin 1968 eka kerran, se historia rakenuksineen ja kaikkinen salaperäisyyksineen kiehtoi!Siintähän se sitten alkoikin.....
    Nyt en ole muutamiin vuosiin siellä käynyt, nuo laivamatkat Pietariin on luultavasti seuraava kerta kun sinne menen.....;)

    VastaaPoista
  6. Kiinnostus heräsi kirjaa kohtaan, laitan sen lukulistalle. Pietarissa
    en ole kertaakaan käynyt, nythän sinne kyllä pääsisi junalla kätevästi.
    Mukavaa alkavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  7. Maikku, kiitos. Olisin voinut jatkaa nostalgista matkaa sinne vaikka kuinka..
    Olen samaa mieltä, kaupunki on todella kiehtova monella tapaa ja niin kaunis. Laivamatkaa minäkin olen miettinyt sitten kun sinne seuraavalla kerralla sinne matkaa teen.
    Hyvää tätä alkanutta viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  8. Sirpa, luulen että pidät kirjasta. Siinä liikutaan myös Lontoossa, Pariisissa ja Suomessa. Allegrolla olisikin nopeaa ja helppoa mennä tutustumaan Pietariin..
    Maanantain terkut ja mukavaa talvista viikon alkua!

    VastaaPoista
  9. Onko yläkuvassa talvipalatsi, olen itsekin käynyt, silloisessa Neuvostoliitossa, olikohan se -75 ihailemassa kaunista palatsia.
    Tuo kirja on kiinnostava, minua on myös aina kiinnostanut Romanovit, täytyypä tsekata jos jostain löytyy.
    Mukavaa viikkoa sinulle Minttuli.

    VastaaPoista
  10. Seijastiina, kyllä sieltä Talvipalatsi pilkottaa. Kirjan tapahtumilla palatsilla on keskeinen rooli.
    Sinulle myös oikein mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
  11. Hei Minttuli!

    Olen joskus 1970-luvulla käynyt useaan kertaan Leningradissa (nyk. Pietarissa) ja sen hienoimmassa taidemuseossa, Talvipalatsissa. Nyt en enää jaksa kiipeillä portaita nivelrikkoisilla polvillani, joten olipa hyvä kun tuli käytyä.

    Uskon että tuo esittelemäsi kirja on suurenmoinen teos, ja lukisin sen mielelläni.;D

    OIkein mukavaa viikon alkua, Minntuli, ja kiitos tästä postauksesta.<3

    VastaaPoista
  12. Aili, sanopas muuta! Hyvä kun tuli käydyksi. Upeita ovat taideaarteet. Voi olla etten minäkään enää siellä käy, jos Pietarin matkasta totta tulee. On niin paljon kaupungissa ja lähialueilla nähtävää, että hengästyttää.
    Kirjaa voin vilpittömästi suositella kaikille joita lähihistorian tapahtumat kiinnostavat.
    Terveiset Tohmajärvelle ja hyvää vointia!

    VastaaPoista