sunnuntai 11. maaliskuuta 2012

Saako olla kahvia?

Kyllä kiitos, vastaan hyvin usein. Kuulun siihen joukkoon, joka ei saa päivää käyntiin ilman isoa mukillista vahvaa kahvia. Ja päiväkahvia ja iltakahvia..


Hieman historiaa:Tarinan mukaan Jemenin rannikolla vuorten paahteisilla rinteillä vuohiaan paimentavat munkit joutuvat joku ilta ihmetyksen valtaan, kun vuohet eivät totuttuun tapaan auringon laskiessa hiljentyneetkään, vaan jatkoivat kisailuaan. Etsiessään syytä moiseen alkoivat paimenet tarkkailla vuohien ruokailua. Epäilyksen alaiseksi nousi kiiltävälehtinen pensas ja sen punaiset marjat. (Jussi Talvi: Kahvin ystävän iloksi. Vuosi 1986. Julkaisija Oy Gustav Pauling)  Näin oli kahvi keksitty, kertoo legenda ja jatkuu..


Suomessa oli vuonna  1750 116 kahvia käyttävää taloutta, kaikki Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pohjanmaan  rannikolla ja sieltä se sitten pikkuhiljaa levisi  koko kansan suosikiksi. 


 Oma kahvihistoriani alkaa lapsuudesta ja kahviin liittyviä muistoja tulvii mieleen. Kesäaikaan pikkulikan luottotehtävänä oli keittää kahvit heinäväelle ja tärkeänä, toisessa kädessä pärevasu pullineen ja toisessa kuuma kuparinen kahvipannu, juuri tuo joka allaolevassa kuvassa pyöreänä köllöttää, kantoi päiväkahvin kauas pellolle. Miten mukavaa oli jauhaa kahvinpapuja käsinveivattavalla kahvimyllyllä.  Sen tuoksun muistaa aina. Hyvin maistui väsyneille heinäntekijöille kahvi ja samalla sai keittäjäkin päiväkahvinsa. 
 Tosin kaikki kahvimuistot eivät ole yhtä auvoisia.  Keskipohjanmaalla oli vielä viisikymmentäluvulla  joissain taloissa tapana lisätä suolaa kahvin joukkoon keittovaiheessa. Sitä juomaa tarjottiin taloon poikenneelle pikkutytöllekin. Oli siinä  nieleskelemistä, eikä sitä tietenkään voinut jättää juomattakaan, kun kerran tarjottiin. Näin oli opetettu ja oppi oli mennyt perille.
Historian jääköön tällä kertaa ja hypätäänpä nykypäivään: Näinä päivinä meillä kahvikissoilla on valinnan varaa. löytyy erikoiskahvejakin joka makuun. Viihtyisiä kahviloita on viime vuosien aikaan perustettu myös pienemmille paikkakunnille ja asiakkaat ovat löytäneet ne. Pidän kahviloista ja joistakin on tullut suosikkeja, joissa on kiva pistäytyä useammankin kerran.
Karoliinan kahvimylly Joutsassa on sopivasti nelostien varrella ja jälleen sai uusimmassa Kodin Kuvalehdessä maininnan että parempaa ei olekaan. Olen samaa mieltä.
Turussa taas sain eteeni näin kauniin cappuchinon ja hyvää oli. Kulttuurikahvilan nimeä en muista, mutta sijainti Aurajoen rantamaisemissa on hieno!
 Kuopiosta lehden listoille oli päässyt kaksi kahvilaa, joista toisessa käymme joka kesä.

Korttelimuseon miljöö on muutoinkin hyvin viehättävä. Samalla käynnillä voi pistäytä museon sisällä ja katsastaa Minna Canthin, tunnetun kahvin ystävän salonkia.
 Matkoilla pistäydytään usein katukahviloissa. Lempikohteemme Puerto de la Cruzin monista kahviloista nostan tähän tunnetuimman, eli Cafe de Parisin. Usein se on täpötäynnä, eikä ihme, sijainti on ihanteellinen  rantakadulla ja tarjottavien laatuun ei tarvitse pettyä.
Irish coffeet lämmittävät viileinä päivinä


 Kotioloissa tavallinen suodatinkahvi on se jota meillä tavallisimmin juodaan, mutta joskus kaivan esiin Bialettini, eli mutteripannun. Sillä saa oikein hyvää espressoa jälkiruoaksi.
               
          
             
Ranskalainen iltakahvi La vie en rose


                  Makoisia kahvihetkiä kahvin ystäville!  Kahvilaulua kyytipojaksi!

18 kommenttia:

  1. Terkkuja täältä kahvin ystäviltä. Joskus laittoivat, sodan jälkeen, vielä sikuria kahvin sekaan, en pitänyt. Monenlaista ja makuista kahvia on tullut nautiskeltua, kuten sinäkin. Oli pikkupoikana juhlahetki, kun naapurin vanhin poika tuli kotona käymään, hän oli merimies, silloin saatiin Maxwell Housea (peltipurkki)se oli yhtä juhlaa. Itse on noissa maisemissa mistä Frankie boy laulaa, tullut myös kahviakin nautittua. Terkkuja, aihe oli hienosti valittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos terveisistä ja kommentista ystävät! Kun tätä postausta tein, silmäilin samalla pula-ajan keittokirjaa (noita köksäalan kirjoja on ihan liikaa kertynyt), siinä oli ohjeita kahvin korvikkeeksi. Sikuri taitaa se tunnetuin olla. Ja viljasta, voikukan juurista sun muusta on yritetty saada helpotusta ankarasti kolottavaan kahvihampaaseen.
      Mukavia kahvituokioita ja terkkuja teille molemmille!

      Poista
  2. Kiitos Minttuli mukavasta kahvituokiosta.
    Itse opin kahvia juomaan vasta reilut
    kaksikymmentä vuotta sitten.
    Siihen asti olin vannoutunut teen juoja.
    Nykyään kyllä päivä alkaa mukillisella kahvia,
    kovin vahvasta en vieläkään pidä.

    Aurinko piileksii jossain muualla,
    eli iloisen harmaat terkut täältä lähtee!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi Sirpa! Kiva kun maistui! Pilvistä on täälläkin, mutta keväistä.
      Terkut ♥

      Poista
  3. Hieno kahvipostaus, Minttuli;DD

    Uskon että sinä olet melkoinen asiantuntija näissä kahvijutuissa.
    Oma kokemukseni on paljon vähäisempää, ja käytän kahvia paljon vähemmän, vain kerran päivässä, aamulla en ollenkaan. Aamulla juomme hyvää irtoteetä, yleensä Early Grayta.

    Kahvin on oltava vahvaa, hyvää kahvia, ei tiskivettä!

    Hyvää sunnuntaita sinulle, Minttuli.<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili! En nyt tiedä olenko asiantuntija muutoin kuin maistajana. Minunkin kahvini pitää olla vahvaa ja hyvänlaatuista.
      Haudutettu tee maistuu myös, siihen laitan hunajaa ja sitruunaa.
      Mukavaa sunnuntaita myös Tohmajärven maisemiin ♥

      Poista
  4. Kyllä kiitos! Kahvi maistuu aina, joko ihan kupista nautittuna tai sitten vaikka näin luetun merkeissä. :)
    Ihanat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ole hyvä Mini ja kiitos! Kiva jos maistui virtuulikahvikin.

      Poista
  5. Kahvikokemukset on minulla jääny tuohon tavan kahviin, joko suodattain tai pannulla, pannulla tarkotan lähinnä nokipannua.
    Mut noihin erikoiskahviin en vielä ole ollenkaan perehtynyt.

    Aamu lähtee käyntiin mukillisella vahvaa kahvia. Koitin minä teetäkin oppia juomaan, mutta ei se kahvi-ihmiselle antanut mitään tyydytystä:) Sit kuiteskin piti laittaa kahvit tippumaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nokipannukahvi se vasta hyvää on! Se on niitä kesän kohokohtia kun saaressa keittää nuotiotulilla, aah!
      Mukavata sunnuntaita sinulle!

      Poista
    2. Olisi haastetta, käyppä vilasemassa:)

      Poista
  6. Kiitos, kyllä saa olla kahvia!
    Pergolaatori keitin pulputtaa aamukahvini, juon kaksi mukillista, josta puolet on maitoa. Kuumennan ja vatkaan sen, pikkuruisella patterilla toimivalla vatkaimella, aamupalaan kuuluu leipäsiivut!

    Itselleni keitän laihaa kahvia ja sen on oltava tumemmpaa pahtoa.
    Päiväkahviksi kelpaa aamusta jäänyt jonka lämmitä mikrossa+maitoa!
    Myös pikakahvia juon! Päiväkahviin kuuluu ehdottomasti jotakin mukaan, korppu-rinkilä-pullasiivu-leivos siis mikä vaan...;)
    Jos joudun toisille keittää, niin yritän muistaa lisätä sen ylimäärisen vieraslusikallisen....;)Mutteripannua joudun joskus käyttää vieraille. Kahvi/kaakao sekoituksia teen joskus, lisään mausteita kahviin keittäessä!
    Aika vähän käyn kahviloissa, mutta tapaamiset useinmiten ovat niissä!
    Teetä on kaapissa, haudutan jos teeihmisiä tulee, itelleni en sitä juurikaan tee, seurana juon kupillisen....;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti kommentista Maikku! Tumma paahtohan on todettu terveelliseksi, jostain luin. Itse ostaisin mielelläni sitä, mutta kun tuo toinen kahvinjuoja ei tykkää.

      Poista
  7. Olipa kiva kahvipostaus, monipuolinen ja kiinnostava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle Unelma!
      Terveiset ja mukavaa loman jatkoa!

      Poista
  8. No tulipas siinä kahvitietoa ja kokemuksia mittavasti.
    Muistan itsekin, kun pikkulikkana sain Etelä-Pohjanmaalla kuljettaa korissa päiväkahvit ja nisut heinäväelle - siis silloin, kun en vielä ylettänyt itse heinätöihin.
    Kyllä se aamu aina kahvilla käynnistyy. Nykyisin olen siirtynyt enemmän tummempaan paahtoon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene mukavasta kommentistasi. Kyllä tämä meidän lempijuomamme yhden postauksen arvoinen on.
      Aurinkoisia maaliskuun päiviä!

      Poista