torstai 7. kesäkuuta 2012

Koivuja ja muuta kesäistä...

Viime aikoina on ollut julkisuudessa uutisia miten koululaiset eivät enää tunnista puulajeja, etteivät muka erota kuusta koivusta. Se tuntuu kyllä uskomattomalle. No mutta., näillä tienoilla tuskin asianlaita on ihan tuolla tolalla. Sen verran runsaspuustoisella alueella asumme.
Uudet kuntoiluvälineet koivujen katveessa..ja heti ahkerassa käytössä.
Sen uskon että raudus-ja hieskoivut menevät kyllä iloisesti sekaisin varttuneemmiltakin, puhumattakaan erikoisemmista lajeista. Pari näytettä lajikkeista joista itsekin etsin tietoa juuri äsken.
                                   Punakoivua on istutettu rantatien varrelle.
Tämän luulen olevan kyynelkoivun. Jos olen väärässä, olisi mukava tietää mikä lajike on kyseessä.
 Nyt alkaa koivuissa ollakin täysi lehti, joten pääsee saunavastan tekoon.  Meillä se on vasta, eikä vihta.  Lauantaina viimeistään kylvetään kunnon rauduskoivusta tehdyllä vastalla ensi kerran tänä suvena.
Siellä niitä on, koivuja voikukkien  koristamana.
                                                 Summertime

16 kommenttia:

  1. Olen kuullut, että pääkaupunkiseudulla olisi lapsia, jot´ka todellakaan eivät erota puita ja jotkut eivät lehmää hevosesta...

    Kyynelkoivu onkin aivan uusi tuttavuus.

    Meillä on ollut sekä vasta että vihta, enkä vieläkään muista kumpi tuli Karjalasta eli olisiko se nyt sitten tuo vasta, jolla kylvetään ja/tai vihdotaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika uskomattomalta se tiedon/kiinnostuksen vähäisyys tuntuu.
      Kait se vasta on täällä itäisemmässä osassa ja läntisemmässä vihta, luulen.
      Tuosta koivusta tosiaan löysin Wikipediasta kuvaa..
      Lämmintä kesäviikon jatka Leena!

      Poista
  2. Kuaniita koivuja! Ihan tuli juhannusfiilis näistä kuvista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koivut ovat kauniita ja niin kotoisia! Kiitos Elma Ilona, juhannus, ajattele jo reilun kahden viikon päästä!

      Poista
  3. Vastalla olen aina kyytiä itelleni antanut, niinhän tekevät täällä Jyväskylässä ja lähiymparistössa kaikki muutkin. Lapsuuden kotini oli Koivukadulla ja upeat isot koivut reunustivat koko katua! Rauhallinen katu koska ei ollut läpikulkua, metsä sekapuineen reunusti niitä taloja jotka rakennettiin sodan jälkeen. Sen kaupungin osa kadut olivat puiten ja luonnon mukaan annettu....;D
    En voi sanoa puiten suhteen itseeni varsinaiseksi tuntijaksi, mutta enköhän ne tunnetuimat erotan toisistaan.

    Kyksiin ne meidätkin viedään täältä kun suurempi tarve tulee ja tyytyväistä porukkaa on aina takasin tullut.Paikallinen keskus-sairaala on minun tarpeet tähän asti hoitanut ja kiitollinen olen heille! Aina en ole kerinnyt tänne saakka mutta osataan sitä onneksi muuallakin, hyvin ovat hommansa hoitaneet.....;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista Maikku! Koivukatuja on varmaan muissakin kaupungeissa. Minun kotitilani nimi on muuten Lehtiaho, joten ei lie ihme että lehtipuista tykkään ja tutuiksi tulivat saunavastat..
      Niin olen kuullut että J:kylän ympäristöstä ja edenpääkin Kysiin pitää mennä noissa vaativimmissa operaatioissa.
      Mukavaa viikonjatketta sinne harjukaupunkiin, se muuten on hieno paikka.

      Poista
  4. Uskoisin, että jokainen suomalaissyntyinen erottaa ainakin havu- ja lehtipuut.

    Uskoisin myös, että jokainen lapsi erottaa lehmän hevosesta, niin myös pääkaupunkiseudulla syntyneet ja kasvaneet, jota omanikin jo aikuistuneet lapseni ovat.

    Edelliseen postaukseen liittyen kuulosti hyvältä, että puolisosi oli hoitoonsa tyytyväinen. Hyvää vointia hänelle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos toivotuksesta Marjatta! Hyvin on toipuminen edistynyt.

      Ja tuosta puiden tuntemisesta ja muusta, itsekin kyllä epäilen höpöjutuiksi.
      Hyvää kesää!

      Poista
  5. Kauniit kesäiset kuvat koivuista ja voikukista.
    Mukavaa loppuviikkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sirpa! Voikukkia riittää joka niemeen ja notkelmaan ja niitä tavallisia koivujakin. Onneksi siitepölyaika meni ohi.
      Terkkuja ja aurinkoisia päiviä!

      Poista
  6. Koulussa aikanaan laulettiin:"lapsoset ketterät kotihaasta koivusta oksat taittaa, niistäpä nopsilla käsillänsä saunahan vihdat laittaa, lauteilla saunan kotoisan taas illalla kylpy maittaa..." ja minä niitä vihtoja ihmettelin, kun meillä vitsa, savoksi vihta, oli piiskausväline eikä sillä saunassa huidottu, saunahan oli pyhä paikka.
    No, leikki sikseen. Valkorunkoiset koivut ovat sitä suomalaisinta kesää vehreine latvuksineen. Tosin tykkään tuosta punakoivusta myös, tilasin muutamia vuosia sitten Oulusta koivuntaimen punaista, kitui kun savimaata, mutta siirsin ja nyt on lehdessä. Ehkäpä joskus vielä rehottaa pihanlaidassa tuuheana koivuna.
    Aurinkoista viikonloppua mansikkapitäjään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän sitä laulettiin ja ihmettelin itsekin samaa. Vasta se on ja pysyy täällä! "Vihta" piti itse hakea tiettyä tarkoitusta varten.
      Onhan tuo punainen koivu mukavan näköinen, taitaa vain kasvaa hitaammin kuin tavalliset, ainakin tuo kuvassa oleva!
      Kiitos, jospa aurinko paistaa myös siellä ♥

      Poista
  7. Punaista koivua en muista nähneeni. Oudolta näyttää tuo kyynelkoivukin. Voikukat sentään tunnen.
    Olet ottanut kauniita kuvia.
    Niin, meillä vihdottiin läntisessä Suomessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Unelma ja oikein hyvää viikonloppua! Sää näyttää täällä kesäisen kauniilta.

      Poista
  8. Koivu on minusta kansallisromanttinen puu: mitä olisi Suomen kesä ilman koivuja ja ilman vastaa??

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on minustakin ja aika monta laulua ja runoa koivusta on tehty.
      Kaunista viikonloppua sinne Tohmikselle!

      Poista