perjantai 27. heinäkuuta 2012

Marjoista ja vähän muustakin.

Metsäretken Mintun kanssa teimme ja mustikat maistuvat. Hän oppi itse etsimään marjat mättäistä. Metsämarjat ovat suurta herkkua, mutta tarjoapa viljeltyjä, hyi sanoo silloin.
 Löydettiin me muutakin, ensimmäiset herkkutatit ovat nousseet, nam!
.                                Nämä pienokaiset ovat männyn herkkutatteja

Monenlaista puhetta on tämän viikon ajalla marjoista ja poimijoista riittänyt. Nyt ovat tapetilla ulkolaiset marjanpoimijat, joita liikkuu metsissämme, myös täällä. Tällä kertaa en heistä sen enempää juttua tähän kirjoita, vaan pitäydyn noihin oman paikkakuntamme monituhatpäiseen poimijajoukkoon.
 Niinkuin aiemmin olen tainnut mainita, miehen kotitilalla ahertaa noin kolmenkymmenen hengen joukko ahkeria  poimijoita. He ovat etupäässä Venäjän ja Ukrainan alueelta, myös muista maista on jokunen. Vuodesta toiseen sama ydinjoukko tulee töihin. Raskaan työpäivän jälkeen monet heistä vielä lähtevät metsään ja lisätuloa saavat mustikoiden ja myöhemmin sienten poiminnasta. Ja saavat myös pitää kaikki myyntitulot itse.
 Ihmetellä täytyy heidän jaksamistaan, kun siinä jossain välissä ruokansakin itse valmistavat. (Ennen oli tiloilla  palkatut keittäjät, mutta kustannussyistä heitä ei enää juurikaan ole).Esimerkiksi eräs ukrainalainen nainen leipoo kaikille leipää harva se ilta ja miehet, heitäkin on nykyisin pellolla, käyvät kalassa ja jakavat saaliinsa toisten kanssa.
 Vapaa-aikaa heillä on lauantaisin ja silloinkin osa sinne metsään lähtee, mutta tietenkin osa haluaa hieman katsella lähialueita ja käydä ostoksilla. Niinpä pieni kaupunkimme on viikon lopulla hyvin vilkas ja liikeyritykset tekevät vuoden parhaan tilinsä heidän ansiosta.
 Nyt alkaa paras mansikkasato olla ohitse, sitten tulevat vadelmat ja pikkuhiljaa poimijat palailevat kotikonnuilleen toivottavasti tyytyväisin mielin. Toiset vielä jäävät vähäksi aikaa jatkamaan istutus-´ja kunnostustöitä.


Polka-lajike



                         Hyvää kesäviikonloppua, nautitaan marjoista ja kukista ja perhosista





16 kommenttia:

  1. Viikonloppuna katselin ja naureskelin ystävien koirille, kun ne söivät mustikoita mättäältä,
    hauskan näköistä. Eikös ole hyvä, kun marjat kerätään talteen, kuka ne sitten kerääkin.
    Ahkerilta kuulostaa nuo marjanpoimijat siellä.

    Hauskat kuvat Mintusta mustikassa.
    Mukavaa viikonloppua teille!! Minä saankin taas mieluisan vieraan huomenna♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle Sirpa! Minttu onkin innokas metsänkulkija, kuin myös emäntänsä!
      Mukavia hetkiä mieluisan vieraan kanssa ♥

      Poista
  2. Ihana Minttu:))
    Marjoja metsissä riittää aivan varmasti kaikille ja vielä niitä jää poimimattakkin. On meillä täällä ainutlaatuinen luonto, jonka antimista voimme nauttia. Oikein mukavia sieni- ja marjaretkiä sinulle ja Mintulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Totta, meidän luontomme on ainutlaatuinen! Ja tuo jokamiehen oikeus on hienoa, kunhan vain kaikki muistaisivat ne ns, herrasmiessäännöt siellä kulkiessaan.

      Kyllä Minttu on ihana enimmäkseen, paitsi silloin kun löytää jotkut jäljet, se metsäveri vetää..
      Kauniita kesäpäiviä sinulle luonnon helmassa Tiitsa!

      Poista
  3. Oi löysit jo herkkutatin. Täälä ei vielä niitä ole näkynyt.
    Mukavat kuvat koirulista, mustikkasyöjästä. kaikkeen ne koiratkin oppivat.

    Hyvä kun marjat tultvat metsistä poimituksi talteen, näin ei jokapaikassa olekaan.
    Oikein ihanaa viikonloppua sinne teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sylvi, samoin sinne! Minttu-koira oppii mitä vain jos haluaa.
      Mustikat ovat nyt kypsiä ja poutasään vallitessa saakin kunnon marjoja

      Poista
  4. MINTTUkin poimii omat marjansa, onpa älykäs koira!
    Täällä kerrotaan, ettei kauppa osta sateen liottamia mustikoita, miten lienee. Vihjaisin miehelle, että voisi kerätä itselle mustikoita, hän sanoi, ettei kaikki ole kypsiä...Minusta ei taida olla keräysapua.

    Hyvä että joku ne marjat poimii, uusi polvi ei taida paljon vaivautua!
    Toivotan sinulle hyviä marja- ja sienireissuja lähimetsiin, MINTTULI.<3333

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Aili! Näinhän se taitaa olla, ei marjametsä kiinnosta, paisi joitakin, oma lapsenlapseni,6-v, on jo niin innokas metsään menijä ja miten puhtaita marjoja kerää. Ja tuntee sienilajejakin aika monta.
      Lämmintä viikonloppua sinulle!

      Poista
  5. Ihastuttava perhoskuva!
    En ole sitten lapsuusaikojen päässyt oikein kunnon marjanpoimintaan, joskus vähäsen tekee mielikin, mutta aina on muka jotain, miksi lähteminen ei onnistu..
    Onneksi on tori!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Pipsa! Nyt on perhosten aika pihallmme!
      Torit ovat hyviä marjapaikkoja ja nyt runsaimmillaan.

      Poista
  6. Oi, nyt tekee mieli lähteä metsään katsomaan herkkutatteja, josko löytyisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näillä säillä varmaan ovat jo nousseet. On ne sienten aatelia!

      Poista
  7. Monenlaista puhetta on ollut. Ovat ne laiskat kaiketi sitten kateita. Kyllä sinne metsään mahtuu useampikin poimija. Hyvä, etttä löytyy vielä ihmisiä, jotka ihan myyntiin asti jaksavat kerätä ettei pelkästään kotitarpeiksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Irene kommentista, metsissä riittää marjoja, Vahinko vain että sade on pilannut osan mustikkasadosta.
      Kaunista elokuuta, satokuuta!

      Poista
  8. Minttuli, meidän Olgakin mustikassa poimi itse omat marjansa. Nyt me tässä vanhukselle pidämme seuraa ja pakastamme ahkerien poimijoiden töiden jälkiä.

    Nuo ulkomailta tulevat poimijat ovat niiin ahkeria. Ostan mustikat yleensä eräältä thaimaalaiselta nuorelta naiselta ja hän kertoi nukkuvansa vain neljä tuntia yössä, paitsi la ja su välisenä yönä. Ei suomalaisista ole enää tähän. Ehkä me olemme se viimeinen sukupolvi, jota vanhemmat raahasviat mukanaan marjaan ja sieneen ja siitä se oppi sitten tuli.

    Satoisaa suven jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin Leena! Totta, pienestä piti marjaan mennä, vaikka olisi ollut mukavampaa leikkiä. Nyt niitä yhteisiä marjareissuja muistelee kaiholla ja hyvillä mielin.

      Poista