sunnuntai 29. heinäkuuta 2012

Kesätunnelmia

Lämpö hellii, salamoi ja jyrisee. Se on kesää. Eilen oli mitä hienoin aurinkopäivä  ja perhoset ovat saapuneet jälleen pihan kukkasiin. 
Harjaneilikat näyttävät olevan suosiossa myös sitruunaperhosilla, kuin myös nokkosperhosilla.
Kaksin aina kaunihimpi
 Odottelen myös kauniita neitoperhoja, ja ne pitävät erityisesti Sveitsin mintusta, jonka annan kasvaa ja levitä juuri niitä varten
Viime kesältä!
               Rajaton- lauluyhtyeen   kesätunnelmointia löytää  täältä!
                     
                                 Kesälle 
                                  
                             " Hiljaa....pisara putoaa
                              -kuuletko kaislan taipuvan,
                             Ja kaislojen vieno kahahdus,
                             Kuin kuiskaus, kuin rakkaus"
                           - - Eino Leino- -




perjantai 27. heinäkuuta 2012

Marjoista ja vähän muustakin.

Metsäretken Mintun kanssa teimme ja mustikat maistuvat. Hän oppi itse etsimään marjat mättäistä. Metsämarjat ovat suurta herkkua, mutta tarjoapa viljeltyjä, hyi sanoo silloin.
 Löydettiin me muutakin, ensimmäiset herkkutatit ovat nousseet, nam!
.                                Nämä pienokaiset ovat männyn herkkutatteja

Monenlaista puhetta on tämän viikon ajalla marjoista ja poimijoista riittänyt. Nyt ovat tapetilla ulkolaiset marjanpoimijat, joita liikkuu metsissämme, myös täällä. Tällä kertaa en heistä sen enempää juttua tähän kirjoita, vaan pitäydyn noihin oman paikkakuntamme monituhatpäiseen poimijajoukkoon.
 Niinkuin aiemmin olen tainnut mainita, miehen kotitilalla ahertaa noin kolmenkymmenen hengen joukko ahkeria  poimijoita. He ovat etupäässä Venäjän ja Ukrainan alueelta, myös muista maista on jokunen. Vuodesta toiseen sama ydinjoukko tulee töihin. Raskaan työpäivän jälkeen monet heistä vielä lähtevät metsään ja lisätuloa saavat mustikoiden ja myöhemmin sienten poiminnasta. Ja saavat myös pitää kaikki myyntitulot itse.
 Ihmetellä täytyy heidän jaksamistaan, kun siinä jossain välissä ruokansakin itse valmistavat. (Ennen oli tiloilla  palkatut keittäjät, mutta kustannussyistä heitä ei enää juurikaan ole).Esimerkiksi eräs ukrainalainen nainen leipoo kaikille leipää harva se ilta ja miehet, heitäkin on nykyisin pellolla, käyvät kalassa ja jakavat saaliinsa toisten kanssa.
 Vapaa-aikaa heillä on lauantaisin ja silloinkin osa sinne metsään lähtee, mutta tietenkin osa haluaa hieman katsella lähialueita ja käydä ostoksilla. Niinpä pieni kaupunkimme on viikon lopulla hyvin vilkas ja liikeyritykset tekevät vuoden parhaan tilinsä heidän ansiosta.
 Nyt alkaa paras mansikkasato olla ohitse, sitten tulevat vadelmat ja pikkuhiljaa poimijat palailevat kotikonnuilleen toivottavasti tyytyväisin mielin. Toiset vielä jäävät vähäksi aikaa jatkamaan istutus-´ja kunnostustöitä.


Polka-lajike



                         Hyvää kesäviikonloppua, nautitaan marjoista ja kukista ja perhosista





keskiviikko 25. heinäkuuta 2012

Aamun ilot ja illan puuhastelut!

"Voiko ihanammin aamun enää alkaa" rallattelin aurinkoisena aamuna samalla nauttien aamupalalla mansikkamaitoa
Ja tähän aamujuomaan käytin reilun desin mansikoita ja toisen  laktoositonta maitojuomaa. Lisäksi tuoretta kotimaista kukkaishunajaa  1 tl.
 Pihalta kuului iloinen lintujen siritys ja pikkuisia lintusia pörräsi kymmeniä nopein siivin. Välillä  istahtaen lepäämään.
Sinitiaisten pesintä on onnistunut ja leikkimökin katto on ihan lähellä pesäpönttöä. Luulen toisessa pöntössä asustavan keltasirkkuja (en ole ihan varma) ja poikaset tuntuivat kovasti tykkäävän istuskella samaisen mökin kuistilla
"kerrostalo"


 Leppoisan aamun ja kesäpäivän jälkeen, ilta oli taas sitä samaa mansikoiden käsittelyä kuin on ollut viikon ajan. Pian se loppuu ja tulee toisien  marjojen ja sienten aika. Eilinen antoi jo lupauksen siitä
Kypsiä lakkoja 1½ kg. Ensimmäiset kanttarellit, jotka tänään valmistuvat muhennokseksi ja piiraaksi. Mustikat ovat vielä poimimatta, mutta eiköhän lauantaina, jos sää sallii, ole mustikkaretken aika.
 Ensi viikolla alkavat vadelmat kypsyä ja niitä tulee hyvin runsaasti ainakin marjanviljelijöille. 
 Metsävadelman tilannetta käyn katselemassa Mintun kanssa tänään päivälenkin varrella.

                  Nautitaan kesän antimista, nyt on paras aika ♥

maanantai 23. heinäkuuta 2012

Ilimoja piisoo, eli vaihtelevaa säätä

Viikonlopun poutasää  sai hetkeksi uskomaan sateiden olevan ohitse, ja sunnuntaiaamun lenkillä oli vesi sinistäkin sinisempää ja auringonottajia näkyi rannoilla.
 Pihalla kuvasin iloisella mielellä Mustialan ruusun kukintaa, luulin sen selvinneen viime viikon sateista 
Mutta illalla oli toisin, tummat pilvet pimensivät ja pian alkoi vettä tulla kuin saavista kaataen. Ukonilma oli melkein päällä ja salamointia jatkui pitkälle yöhön. Taas on pihalla lammikoita, savimaa ei jaksa imeä vettä sisäänsä.
 Tänään maanantaina välillä aurinko näkyy ja pian taas tummat pilvet peittävät sen..
Näitä pilviä alkoi kerääntyä uhkaavasti ollessamme Mintun kanssa lenkillä. Siispä suunta kotia kohden toiveissa kuivana säilyminen. Vielä mitä, molemmat oltiin likomärkiä kotiin ehdittyä.
 Kuivat vaatteet ylle ja katselemaan miten pihakukat voivat.

Krassit eivät ole moksiskaan, komeita, kasvavat ikkunalaudalla hieman sateensuojassa. Näiden kukkien alkuperä on Ranskan Bretagnesta, sen uloimmasta kärjestä. Muuttaneet siemeninä sisaren tyttären mukana Suomeen pari vuotta sitten, joten sieltä mistä tulevat, ovat myös tottuneet sateeseen ja tuuleen
 Huonolaatuisen kuvan otin eräästä Bretangea esittelevästä dvd:stä, jota joskus katselen tietokoneella.
  Ruusutkaan eivät ole pahemmin kärsineet, ihme kyllä,  ja pian on daalioiden aika...

lauantai 21. heinäkuuta 2012

Sadeviikon kuulumisia!

Melkein koko viikon on sadellut, joten monen lomalaisen ja muidenkin suunnitelmat menivät uusiksi. Niinpä meilläkin lomaansa viettävien piti keksiä muuta tekemistä kuin ulkoleikit ja uiminen. 


Tiistai oli ainoa poutapäivä, ja silloin kävimme yhdessä lenkillä, samalla tutkien perhoslajeja ja ihailimme kukkasia. Ennätimme käydä kirjastossa, jonka lastenosasto on oikea aarreaitta pienille lukijolle,  ja tietenkin söimme mansikoita.
kultasiipi
Keskiviikkona satoi koko päivä. Niinpä kirjat olivat tarpeen, samoin mummin tietokone oli lujilla junavideoiden  katselussa.  Myöskin äidin uusi iPad, jota koulun  ekalle menijä käytti jo niin näppärästi että mummi on ihan kademielellä, koska ei ymmärrä sen päälle yhtään mitään.. Tälläistä sieltä mm.löytyi..
Keskiviikkona tuli myös asiaa K-Rautaan.. juuri parhaaseen mansikka-aikaan marjojen pakastamiseen tarkoitettu vanha pakastin sanoi yhteistyösopimuksen irti. Eipä siinä muuta kuin uutta hommaamaan. Mansikoita on nyt uudessa säiliöpakastimessa arviolta 50 litraa ja huomenna  niitä  taitaa taas tulla lisää.
 Vaikka satoi, pääsimme kumminkin mustikankin makuun, ahkeran pikku poimijan ansiosta.  Ei haitannut hyttysetkään
Torstaina oli Kuopiopäivä. Kävimme hieman ostoksilla, ehdimme viehättävään kahvila Kaneliin nauttimaan herkuista

Kanelin sisustusta
Ja vieläpä hetkeksi Luonnontieteellisen museon kiehtovaan maailmaan ihmettelemään mammuttia ja vielä silittelemään karhuakin..Museovierailu oli turhankin lyhyt, mutta ensi kerralla sitten varataan pidempi aika siellä käymiseen. Vielä kyläreissu serkun luo ennen paluuta kotiin. 
Perjantaina säätila antoi lupauksen auringosta ja iltapäivllä aurinko helotti jo taivaan täydeltä. Lapset halusivat kovasti uimaan, mutta ukki toi ison lastin mansikoita ja ne oli satava peratuksi ja  valmiiksi pakastamista varten. Niinpä sitten urakasta suoriuduttiin nopeasti porukalla.  Mummi lupasi viedä  lapset illan tullen joen rantaan sillä aikaa kun vanhemmat kyläilivät tuttaviensa luona.
Vesi oli viilentynyt sateiden myötä aika kylmäksi, mutta sehän ei haitannut muita kuin mummia, joka ei nyt uskaltanut tälläkään kertaa heittää talviturkkia.
Kotiin kyllä tultiin aika vauhtia, sauna odotti pikku-uimareita ja mummilla alkoi olla tässä vaiheessa veto lopussa...Vaan sauna auttoi siihenkin vaivaan.
 Tänään  lomalaiset läksivät hyvissä ajoin kotiansa kohden ja jatkamaan lomaansa. Mukavaa oli ja ensi kuussa taas nähdään.
            

maanantai 16. heinäkuuta 2012

Sadesään ruusut

Viikko alkoi,  vettä sataa. Tällä viikolla ei ole juuri muunlaista säätä odotettavissakaan mikäli ennusteet pitävät paikkansa. 
 Säästä huolimatta ruusut kumminkin kukoistavat.
                                       Nuput aukeavat Europeanassa, sataa
                                                    Melkein auki ja tietenkin sataa
                                             Täydessä loistossaan,  vettä riittää


Tänään maanantaina tutkin ihanan Mustialan ruusun tilannetta, ei kirvoja, nuppuja ja aukeamssa olevia kukkia on paljon. Mutta jos sade jatkuu, nämä kostealle arat kukkaset muuttuvat ruskeiksi ja mätänevät..
16.7. sataa
Näiden ruusujen myötä onnea kaikille tällä viikolla nimipäiviään viettäville! Keskiviikosta alkaa naistenviikko, joten monet mansikkakakut varmaan tarjotaan. Meillä ei ole nimipäiväsankareita, mutta huomenna tulee lomalaisia ja mansikoita popsitaan paljon ja se kakkukin tehdään.
  

sunnuntai 15. heinäkuuta 2012

Mansikat pääosassa

Tätä viikonloppua on vietetty perinteisten mansikkakarnevaalien merkeissä. Nämä juhlat, joita on ollut vuodesta 1970, keräävät runsaasti yleisöä, ja se näkyy ja kuuluu pienen kaupungin katukuvassa.   Juhlat alkavat perinteiseen tapaan kulkueella ja sen onkin se ainoa tapahtuma joka jaksaa enää itseäni kiinnostaa. Tämän vuoden  (omasta mielestäni) kiinnostavimmat ja hauskimmat  kuvasin..
                                  Söpöset mansikkatytöt, melkein kaikki tuttuja


Savolaista huumoria ei oltu unohdettu, ja paikallisten maataloustuottajien panostus oli seuraavanlainen.
                                                 Lähiruoka kunniaan ..
                                           Se on sitten kalakukon synty kai tässä!?
                                            Hyväähän se kinkkukiusauskin on!


 Erään suuren marjayrittäjän kulkue näkyi ja kuului positiivisella tavalla. Kaikki marjanpoimijat, joita oli  varmaan yli sadan hengen iloinen  joukko, pisti lauluksi ja tanssiksi
Isäntä johtaa joukkojaan


Ja kaikilla meillä oli mukavaa!
Ja tottakai, eläimet ovat aina kiinnostavia. Nyt oli ratsastajat lähteneet joukolla mukaan.
Tärähtänyt otos
 Eilisen lauantain karnevaalikäynti oli pikapyrähdys illansuussa, hetki musikinkuuntelua, joka ei pahemmin kiinnostanut. Ei nyt ollut musiikki  miun maun mukkaan.
 Tänään sitten lähdin ihan kuuntelemaan yhtyettä Suora Lähetys,  tässä linkki
Äänet soivat puhtaina ja muutenkin heidän miellyttävä esiintymisensä oli iloinen yllätys. Vahinko kun kunnon sadekuuro sattui päälle juuri heidän konserttinsa ajaksi. Se karkoitti yleisöstä suurimman osan.
  Mansikanmyyjiä ei alueella taaskaan ollut kuin pari. Mutta kaikkea muuta oli kaupan. Enpä pysähtynyt kuin yhden kojun kohdalle:


Aitoa savolaista talkkunapuuroa maistiaisiksi, ja hyvältä maistui vuosien jälkeen.. Tuli ihan lapsuus mieleen, isoisäni teki itse talkkunaa oman pellon ohrasta. 


Näistä syntyy maukas jälkiruoka seuraavaan tapaan: Jälkiruokakulhoon kerroksittain mansikoita, savolaista talkkunajauhoa ja kermavaahtoa, sekä sokeria maun mukaan. Mansikkatalkkuna on nimetty meidän pitäjänruoaksi Jaakko Kolmosen kirjassa Suomen pitäjänruoat.
Myös metsämansikoita löytää nyt runsaasti!
                                         Maistuvaista mansikkakesää kaikille!

torstai 12. heinäkuuta 2012

Viikon luontohavaintoja..

Vielä riittää luonnonkukkia ihasteltaviksi ja poimittavaksi. Tänään läksin katselemaan lumpeita, jotka vihdoin täälläkin avautuvat. Ovat pari viikkoa viimekesäisestä jäljessä, kuten kaikki muukin. 
 Huomasin joen partaalla kauniin kukkivan kasvin, ja nyt kysynkin mikä tämä kaunotar on? 


En tunnista, enkä ole aiemmin havainnutkaan.  Kukan lehdet muistuttavat erehdyttävän paljon akileijaa ja aluksi luulinkin sitä siksi kauempaa katsottuna.  Yksi ainoa siinä paikassa kasvoi.


Tämän sentään tunnistan, sehän on tuttu ruusuruoho, jota lapsena nimitimme nappikukaksi.
 Rantatiellä tuli vastaan päiväkodin lapsiryhmä hoitajiensa kanssa. Olivat olleet keräämässä kukkia viettääkseen päiväkodin mansikkakarnevaaleja.
                                      Komea ja astiakin teemaan sopivasti koristeltu..


 Entäs ne lumpeet, meinasi unohtua vallan. Löytyihän niitäkin ja kauniita kuten aina.

Täällä on huomenna alkamassa perinteiset mansikkakarnevaalit. Mansikkaa riittää nyt kaikille ja tapahtuma kerää vuosi vuoden jälkeen runsain määrin yleisöä. Toivottavasti sade nyt kiertäisi kaukaa paikkakuntamme, sekä tapahtuman, että ennenkaikkea viljelijöiden sadon korjaamisen takia.