torstai 30. elokuuta 2012

Elokuun viimeisiä päiviä

Näin tämäkin kesä on pian taakse jäänyttä, miten se taas niin nopeasti menikään. Vaikka olemme   saaneet nauttia kauniista ja lämpöisistäkin päivistä, syksyn merkit näkyvät päivä päivältä yhä selvemmin  luonnossa.
Mongolian vaahtera
Ulkoilusta lähimetsän siimeksessä nauttii nyt, niin Minttu kuin taluttajansa


Tarkasti tutkitaan metsän elämää ja nyt on jotain erikoista tuolla. Paikalleen jähmettyneenä kuunnellaan ja tarkkaillaan. Oravanpoikanen siellä veikisteli suuren kuusen rungon takaa, valitettavasti juuri H-hetkellä loppui kamerasta virta.. No jospa tänään näyttäytyisi uudelleen.

 Vielä lentelee perhoset, neitoperhosta tutkin eilisellä lenkillämme, oli asettunut lepäilemään vanhan rakennuksen kivijalkaan


 Kukat jaksavat vielä loistaa, ja elokuun lopun kukkijoista poimin eilen nämä..
 Huomenna on täysikuu, mutta pilvistyvää ennustavat näille tienoille. Taitaa jäädä kuukuvat tällä kertaa saamatta..
 Siispä kuunnellaan ja katsellaan sen sijalla Moonlight serenadea!

                         Mukavia täydenkuun hetkiä kaikille ♥

tiistai 28. elokuuta 2012

Elonkorjuun aikaan-- jokapäiväinen leipämme!

                                       Käytiin Kuopiossa...
Snellmanin puistosta nähtyä
 Kierreltiin vähän kaupunkia ja mentiin torille elonkorjuumarkkinoille.. Paljon on satoa antanut tämäkin sateinen kesä.  Katseltiin ja kierreltiin myyntikojuja, ohjelmaakin seurattiin hetkinen. Paras paikka mielestäni oli taas neuvontajärjestöjen suuri teltta, jossa maa-ja kotitalousnaisten tämän vuoden teema oli maakuntaleivät. Sitä tutkiessa tulipa taas todettua miten rikas ja monipuolinen onkaan leipävalikoimamme.

                                        
                    Pellolta pöytään perinteiseen tapaan, kuvia ja ohjeita


Tästä lähdetään
 Leivän pyöritystä saivat harjoitella  halukkaat.  Ja neuvontajärjestön tytöt olivat ahkeroineet maakuntaleipiä..

Savolainen juhannusrieska paistetaan perinteiseen tapaan tuohisessa, mutta sen voi toki tehdä aivan tavallisella uunipannullakin, tai vuossa, seuraavalla ohjeella:
                                          Ryynrieska
                                 3½ dl rikottuja ohraryynejä
                                 6 dl maitoa
                                 1½ dl piimää
                                 2 dl hapanta kermaa tai kermaviiliä
                                 1½ dl kaurahiutaleita (suuria)
                                 1 muna
                                 1 tl suolaa
Laita ohraryynit yöksi maitoon likoamaan jääkaappiin. Lisää seuraavana aamuna piimä,hapan kerma, kaurahiutaleet, muna ja suola, sekoita.
 Kaada seos voidellulle uunipannulle tai vuokaan noin parin sentin paksuiseksi kerrokseksi ja paista n.300 asteessa 20-30 min. Maistuu lämpimänä esimerkiksi munavoin kanssa.


Ahvenanmaalainen makea mustaleipä on varmaan oudompi, mutta tekeminen on helppoa, tosin aikaa kuluu. Olen tällä ohjeella tehnyt muutaman kerran ja tykästynyt makuun. Aivan ihanaa se on esim graavikalan tai kylmäsavulohen kanssa alkupalana.
 Ainesosat ovat tuossa kuvassa ja näin se valmistuu:
Sekoita iltapäivällä kädenlämpöiseen piimään mämmimaltaat ja puolet ruisjauhoista. Peitä kulho liinalla ja jätä lämpimään seuraavaan aamuun. Lisää aamulla 5 g hiivaa ja loput ruisjauhoista. Jätä seos lepäämään n. 8 tunniksi.
Murenna seokseen loppu hiiva ja lisää siirappi, fariinisokeri ja suola.
 Vaivaa taikinaan hiivaleipäjauhot ja sekoita tasaiseksi. Anna kohota noin tunti, nujerra se ja jaa kahteen voideltuunleipävuokaan. Peitä leivät ja kohota vielä tunti.
Voitele leipien pinnat siirapin ja kahvin seoksella. Paista leipiä n.175 asteessa 1 tunti ja sen jälkeen vähennä lämpöä 125 asteeseen ja paista vielä 45 min.  Peitä foliolla ensimmäisen paiston puolivälissä, muuten pinta palaa. 
Leipä on maukkaimmillaan muutaman päivän päästä ja on hyvin säilyvää.



lauantai 25. elokuuta 2012

Lauantaiaamun sumu

Aamulla herättiin kirkkaaseen poutasäähän, mutta yht`äkkiä maisema oli harmaa. Yllättävä sumu peitti tienoon. Niinpä kipinkapin aamulenkille Mintun kanssa, toiveessa saada järveltä muutama kuva..Uhkaavasti sumu alkoi hälvetä ja me tihennettiin askelia ehtiäksemme alas rantatielle..
Vielä näyttäisi olevan, vaan olihan muutakin kuvattavaa, verkonkutojat olivat olleet asialla.. Ja valokin heijastui monin sävyin.


Ehdittiin rantaan ja näkymät aivan unenomaisia sumun hälvetessä ylöspäin

Pian paistaa aurinko täydeltä terältä ja me katselimme hetken sillan heijastuksia tyynen veden pintaan.



                        Kaunista elokuun viikonloppua!

torstai 23. elokuuta 2012

Metsäluonnon kuulumisia

Alkuviikolla oli niin kauniita kuulaita loppukesän päiviä ja nautinto kulkea kuivissa kangasmetsissä katsellen luonnon värimaailmaa.
Lähestyvän syksyn huomaa selvästi,  värit alkavat olla lämpimän punertavia, kellertäviä ja ruskehtavia..
                                               Pehmeä sammalmatto ja uudet sävyt
                                Kuivan kankaan aluskasvillisuuden seasta löytää jäkälää
                                         
Ja puolukat alkavat pian olla kypsiä, on  juolukkaa ja variksenmarjaa, mustikatkin ovat vielä ihan kovia ja niitä on täällä paljon..
 Variksenmarjaa, jota ei oikein vielä osata käyttää ravinnoksi, vaikka se sisältää monia tutkitusti terveellisiä ainesosia. Lisää tietoa löytää tästä.
 Itse olen tehnyt siitä tuoremehua, on miedonmakuista ja upeanväristä. Myös puolukan kanssa sopii oikein hyvin yhteen..
 Sieniä ei näillä kankailla paljoa näkynyt, mutta eiköhän viime päivien sateet innosta niitä uuteen kasvuun. Paras rouskuaika on käsillä, ja tateista odotellaan uutta satoa. Alkavat olla entiset jo hieman ylikypsiä, kuten kuvasta huomaa..
                              Haaparousku piilottelee vielä, mutta pian niitä löytää paljon..
"Ylikypsä" herkkutatti
Aurinko paistaa, taidan lähteä Mintun kanssa lähitienoolle katselemaan joko on uusia sieniä noussut..

keskiviikko 22. elokuuta 2012

Kiitos tunnustuksesta...


Kiitos Tillariina tästä tunnustuksesta. Iloisin mielin se otan vastaan!
               Tunnustuksen säännöt ovat:

1. Kiitä linkin kera blokkaajaa jolta sait sen.

2. Anna tunnustus (5) suosikkiblogillesi ja kerro heille siitä

3. Kopioi Post it ja liitä se blogiisi.

4.Ole iloinen saamastasi tunnustuksesta, ja toivo että lempiblokkaajasi jakavat sen eteenpäin.

 Ja se viides meni näin... Anna tämä tunnustus (5) ihanalle blogille ( tämä on se vaikea tehtävä)

Haluan jakaa tämän eteenpäin seuraaville seuraavin perustein..

1. Kuvien tarinan Sirpalle , kuvasi ovat täydellisen kauniita aina!

2. Unelmalle, Viljatonta ruokaa, ihania uusia ruokavinkkejä ja ohjeita. Aina kauniisti katettuina,nam!

3. Beatelle, Varjoista valoon, kauniita kuvia ja runoja, elämää matkan varrelta.

4. Mummelille, elämänmyönteisyydestä, kukkasista ja Himmun kuulumisista.

5. Anja Reginan Aitan Anjalle, Simoa unohtamatta, olette oikeita hyvän mielen tuojia

                                         Kukkaset  kiitokseksi Tillariina!




tiistai 21. elokuuta 2012

Keittiöhaaste kahdesti!

Sirpa ja Ronja antoivat hauskan haasteen, jossa on tarkoitus kuvata mahdollisimman läheltä mitä löytyykään omasta keittiöstäni. Ja sieltähän  löytää  vaikka mitä, kaiken tarpeellisen ja vähemmän tarpeellisen..


 Jaoin tämän nyt kahteen osaan ja  Sirpan haaste ensimmäiseksi...Näitä löytää tähän vuodenaikaan keittiöstäni joka päivä: punaista, kellertävää ja vihertävää...


 Ronjan haasteeseen vastaan näillä, ei niin tarpeellisilla, mutta  esillä ovat koska  niihin liittyy mukavia muistoja..
 Rasian sain lahjaksi vuosia sitten ja täynnä herkkuja. Nyt säilytän siinä pikkuleipiä.
Kaunis purkki on Lontoon tuliainen ja makeita voilla leivottuja keksejä täynnä silloin, nam. Nyt toimii passelisti spaghetin säilytyspurkkina..
Jääkaapin ovi on täynnä erilaisia mangneetteja.. Ja kuvassa on pienen ekaluokkalaisen 4-5 vuotiaana tekemät ensimmäiset huovutustyöt, jotka hän halusi mummilla lahjoittaa..

 Kiva haaste, kiitos vielä ja tarttukaa tähän kaikki halukkaat. En nimeä ketään erityisesti, koska haaste kiertää nyt aika monessa blogissa!

maanantai 20. elokuuta 2012

Riuttalan tunnelmia osa 2

Jatkanpa nyt talon ulkopuolelle ja mennään ensin rantaan, talohan sijaitsee pienen Riuttasjärven rantamaisemissa. Rannassa on nuottakota, pyykkikota ja konevaja.
Kota on valmistunut 1821, veneet lienevät samalta vuosisadalta..
Ihmeen hyväkuntoisina hirret ovat säilyneet pian 200 vuotta. Täältä jatkoimme konevajaan ja kaipailin logomobiilejä, jotka edellisellä käynnillä olivat suuren ihmettelyn kohteena. Niitä ei näkynyt enää, muuta vanhaa kylläkin.
Rannan katselmuksen jälkeen vuorossa olivat muut talousrakennukset. Ensin karjasuojat ja sieltä sitten muualle..
Pyykinpesuun kone tämäkin..


  Välillä oli poikettava katsomaan ruispellolla ahertavia kilpailijoita. Hyvin siellä näytti ruis katkeavan ilman leikkupuimureita pelkällä sirpillä vaan. 

Näin se käy..
Kuhilaita oli jo noussut mukava määrä ja kilpailu oli loppusuoralla. Niinpä oli aika siirtyä riihen savuntuoksuiseen tunnelmaan. Mahdetaanko  rukiit puida seinänvierustalla olevilla varstoilla..
Ja tuulimyllyyn, jonne pääsi sisällä ylös asti. Itselleni kyllä riitti siipien katselu maasta..
Lisää kuvateksti
Monta kiloa jyviä on tämäkin myllyvanhus ehtinyt jauhaa ja vielä siivet pyörivät..
 Kurkkaus savusaunaan, joka olikin lämmin. Olisipa se ollut elämys kylpeä siellä. Mutta se odotteli hikipäässä ahertavia rukiinleikkaajia..
 Niinpä meidän kesäretkemme oli aika päättää ja viimeinen vilkaisu talon suuntaan.

Näkemisiin Riuttala, seuraavaan kertaan ei mene kahtakymmentä vuotta!

.







sunnuntai 19. elokuuta 2012

Riuttalan tunnelmia 1osa

Eilisen auringonpaisteisen ja lämpimän päivän vietimme Riuttalan talonpoikaismuseon maisemissa. Päärakennus joka on kuvassa, on vuodelta 1852 ja entisöity 1800-luvun henkeen.
Lisää museoalueesta löytää täältä. Museo sijaitsee Itä-Karttulassa (nyk. Kuopiota)
Kuvakierros pihapiirissä..
Etualalla navettarakennus


Pääkartanon päätyä ja Pihanpää
Kattoja riittää, rakennuksia parikymmentä..
 Astukaamme seuraavaksi pääkartanoon sisälle. Ensin tupaan, muistot palaavat mieleeni kahdenkymmen vuoden takaa, jolloin viimeksi kävin täällä..
Pirtti on suuri
Odottaa kutojaa
Vanha virsikannel ja tuttu kahvimylly

Silloin mukanamme oli meille rakas Hilkka-täti, joka nuoruudessaan oli viettänyt pitkiä aikoja talossa emännän taitoja harjoittelemassa, olihan talon emäntä hänen tätinsä, eli oma isotätini..


                            Blogin kirjoittaja samassa  paikassa 20 vuotta myöhemmin..

  Kierros jatkuu, isännän kammariin,  siinä on kirjoitus jäänyt kesken aivankuin hetkeksi olisi poistunut paikalta ja palaisi pian jatkamaan.
                                  Seuraava kuva on isäntäparin yhteisestä huoneesta



Omista arkistoistani etsin jälleen vanhoja kuvia ja löysin heidän hääkuvansa.



Kierros talossa jatkuu, kurkistus ikkunasta, vilja lainehtii kypsänä ja menossa on rukiinleikkun SM-kisat läheisellä pellolla. Me kuitenkin siirrymme toiseen rakennukseen, Pihanpäähän.
 Sieltä löytyy sali ja katettu kahvipöytä aivan kuin vieraita odoteltaisiin pikapuoliin saapuvaksi..

Vielä hetkeksi päärakennukseen tunnelmoimaan vanhan pirtin tuoksuihin, millaistahan ruokaa tämä "emäntä" padastaan tarjoaisi lukuisille talon asukkaille ja työväelle..
 Aika siirtyä jälleen ulos kiertämään talousrakennuksia, joita alueella riittää, ja katsella muutakin ympäristöä, Riuttasjärveä, ja ruispellolla on vielä kisa käynnissä. 
Niistä sitten huomenna..