lauantai 22. helmikuuta 2014

Koirista ja muusta

 Me kaikki olemme saaneet lukea ja osa kokeakin irralleen päässeiden koirien tekemistä tuhoista, puremisvammoista ja muusta haitasta.  Täällä on ollut viime aikoina useita havaintoja irrallaan liikkuvasta saksanpaimenkoirasta, joka hyökkäilee pienempien koirien kimppuun. Omistajasta ei ole (vielä) tietoa. Mutta pelkoa herättää ei vain koirien omistajissa, vaan myös lapsissa ja muissakin.

 Alla olevassa kuvassa on yksi söpöläinen joka on joutunut uhriksi. Omistajansa ehti nostaa syliinsä, joten säästyi pahemmilta vammoilta. Mutta pelko jäi pikkukoiralle.
                                                    Yokshirenterrieri, yksi Mintun kaveri

Toissa päivänä meidän kohdalle sattui vähältäpiti tilanne. Olimme jo melkein kotipihassa kun vilkaisin taakseni kuullessani raivokasta haukuntaa ja sieltä juoksi meitä kohden  tämä susikoira kaikki karvat pystyssä. Kyllä säikähdin, koetin komentaa koiraa pysymään kauempana, mutta ei auttanut. Sitten muistin taskussani olevan koiransuklaapussin, ravistin herkut maahan ja se rauhoitti tilanteen kun kohden tuleva koira jäi niitä haistelemaan. Tilanteesta selvittiin tällä kertaa..
                                                     Minttu pari vuotta sitten

Irrallaan olevia koiria on täällä ollut ennenkin, meidän entinen koira, Mona-vehnis joutui kolme kertaa uhriksi, pahempia vammoja ei onneksi tullut, mutta pelko jäi loppuelämäksi..
  Onneksi kuitenkin nämä ikävät tapaukset ovat suhteellisen harvinaisia. Kuten tämä upea naapurustossa asuva nuori paimenkoira.  Aikamoinen ärhentelijä ja arka oli aiemmin, mutta rauhallinen jutteluhetki sen kanssa on auttanut ja nyt ollaan kavereita. Tässä on leikkihetki menossa
  
 Näistä koira-asioista sääasioihin. Viime yönä ja tänä aamuna lumipeite kasvoi n.10 cm. aurinkoa ei vaan ole näkynyt koko helmikuussa. 
                                                     Lunta on, saataisiin vielä se aurinko, kuva 9.2.
Tätä kaipaa! Kuvattu tammikuun 30 päivä
                        Hyvää helmikuun viimeistä viikonloppua!

24 kommenttia:

  1. Kyllä tuommoinen ärhentelijäkoira olisi saatava kuriin, ennen kuin tapahtuu jotakin pahempaa!

    Hyvää viikonloppua sinekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinhän ne pitäisi, mutta vastuuttomia koiranomistajia ei saa kuriin, Siitä asiasta saavat kärsiä myös asiansa hoitavat koiranomistajat. Koiraviha vaan lisääntyy.

      Kiitos mama, hyvää viikonloppua myös sinulle:)

      Poista
  2. Tv:ssä oli ohjelma "Ihmisen vaarallisin ystävä". Ylen 1:sellä Mot 27.1. Linkki, jos kiinostaa katsoa on seuraavanlainen: http://areena.yle.fi/tv/2152104

    Olihan järkyttävää katsoa minkalaista jälkeä syntyy, kun koira, iso koira pääsee raatelemaan. Tässä ohjelmassa näytettiin ihmisiin hyökänneestä koirasta.

    Kummastuttaa, miksi ihmiset ottaa niinsanottuja taistelukoiria, tai kaukaasianpaimenkoiran tyyppisiä koiria. Ne vaatii kaiken aikaa koulaamista. Naapurissani asuneella tytöllä oli kaukaasianpaimenkoira. Sillä on paimentaminen niin verissä, että eipä ollut asiaa edes tervehtiä kädestä pitäen tyttöä koiran läsnäollessa. Tytön mukaan joka päivä piti harjotuttaa sosiaalista käyttääntymistä muiden ihmisten ja myös eläinten kanssa.

    Olisin ehdottomasti samalla kannalla sveitsin kanssa, että meilläkin olisi laki joka rajoittaa tiettyjen koirarotujen tuontia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jutunkutoja kiitos kommentista!
      Minä kannatan koiraa harkitseville jonkunlaista "ajokorttia". Vika on pääsääntöisesti ihmisissä. Ja juuri palveluskoirarodun omistajilla on suuri vastuu. Koulutus pitäisi olla pakollinen. Itse olen kasvattanut mm. suursnautserin, joka oli aivan upea ja kiltti lasten ystävä, mutta vaati työtä oppiakseen. Väärissä käsissä olisi voinut olla peto...
      Noista koiraroduista on ollut monenlaista puhetta, Kennelliiton kantakin on vähän auki. En osaa ottaa kantaa puolesta enkä vastaan, riippuu niin monesta asiasta.

      Poista
    2. Tuo ajokortti on hyvä, jos se olisi mahdollista. En suinkaan ole koira vihaaja, aivan päin vastoin. Tuosta mun edellisestä kommentista voisi niin päätellä, mutta se jäi jotenkin torsoksi kiireessä. Itsellä ollut sekä koiria, että kissoja. Rakastan eläimiä, mutta en aina jaksa ymmärtää joitakin eläimien pitäjiä, sillä sieltä päästä talutinta se vika piiloilee, että eläin käyttääntyy niinkuin käyttääntyy.

      Ja joillekkin taluttajille tuntuu olevan egokysymys, että koiran täytyy olla tietynlainen, vaikkei sitten sitä osaa mitenkää, tai halua mitenkää kouluttaa. Mutta yhtäkaikki, kaikilla on hyvä olla ja ellää ja sovitaan kaikki koiriemme kanssa(mulla ei tällä haavaa koiraa) olemaan, kun noudatetaan sääntöjä ja lakia. Ja pidetään koirat kiinni, tai tarhassa.

      Mukavaa alkavaa viikkoa ja toivon kovin, että saat Mintun kanssa rauhassa ulkoilla :)

      Poista
    3. Jutunkutoja, en ollenkaan saanut kommentistasi koiraviihaajan kuvaa:)))
      Se vaan on murheellista kun muutaman välinpitämättömän koiranomistajan takia moni joutuu kärsimään ja pelkäämäänkin.!
      Mukavaa viikkoa sinulle ja kiitos!

      Poista
  3. Ikäviä tuollaiset tapaukset. Toivottavasti saatte koiranomistajan selville ja hänet tajuamaan tilanteen vaarallisuuden.

    Meillä ei ole enää tietoakaan niistä kauniista lumihiutaleista, silkkaa vettä on sadellut. Pikkuisen märkiä oltiin, kun tulimme ulkoilemasta pikku neidin kanssa. Vesilätäköt on nyt kova sana:))
    Terkkuja ja mukavaa viikonloppua!<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta Sirpa! Näitä vastuuttomia riittää, valitettavasti.
      Näin se meilläkin lumisade muuttui vesisateeksi, se siitä talven tuntumasta.
      Hih, pikkuneiti on juuri siinä iässä, lits, läts, onhan kivaa;)))
      Mukavaa iltapäivää ja viikonloppua sinne ♥

      Poista
  4. Inhottavaa nuo irrallaan juoksevat koirat,itsekin kyllä pelkään kun lenkillä tulee vastaa.Täällä tulee silkkaa vettä lähtevät viimeisetkin lumet.Mukavaa viikonloppua.♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta Ritva, kyllä ne aiheuttavat pelkoa ja syystäkin.
      Lunta on vielä täällä, mutta suojasää voi nopeasti sulatta ne täälläkin, kummaa talvea.
      Hyvää viikonloppua!

      Poista
  5. Meillä on enemmän irrallaan olevia kissoja kuin koiria. Lintujen ja oravien ruokinta on pitänyt keskittää isolle parvekkeellemme, ettei syöttpaikoista tule kuolemanloukkua. Asumme taajamassa, jossa järjestysääntö kieltää kissojen irtipidon, mutta aina löytyy joku, jolle eivät järjestys- eikä eläinsuojelulaki merkitse mitään.

    No, nyt sitten sattui se koiratapauskin. Niin likellä, että pelottaa, sillä tyttäremme pienet koirat ovat meillä joka vuosi hoidossa nuorten ollesssa matkoilla: Vähän matkan päässä oleva rouva piti omaa pikkukoiraansa, 16 vee, pihalla irti eli oli menossa vanhan koiran ulkoilutus. Vanhus oli siihen tottunut kuten meidän Olga aikanaan eikä lähtenyt mihinkään omalta pihaltaan. Rouva käväisi alakerran pyykkihuoneessa ja sillä siunaamalla kuului hirveä valitus. Naapurin irrallaan oleva koira oli syöksynyt paikalle ja tappoi pikkukoiran. Tai koira kitui vielä eläinlääkärille mentäessä, mutta sai sitten siellä armon piikin. Samainen koira hyökkäsi yhtenä kuumana kesäpäivänä meille sisälle ja kävi Olgan päälle. Olgahan ei kuumalla ulos mennyt ja meillä usein ovet puutarhaan auki. Minä ryntäsin henkeni kaupalla väliin ja sain Olgan irti. Mitään korvauksia ei ensin mainitussa edes tarjottu, eikä hyvin vanhan isänäsä omaishoitajana toimiva pikkukoiran omistaja jaksanut lähteä oikeuteen:"Ei se olisi tuonut mun pientä takaisin..."

    Olgan kimppuun kävi kerran omistajaltaan hihnasta irti päässyt koira. Yritti purra suoraan kurkkuun, mutta osui onneksi sivuun. Meidän noutaja oli kaikille koirille aina ystävällinen ja vielä näiden jälkeenkin, mutta minä en. Pakko kertoa, että molemmissa hyökkäystapauksissa tappelijakoira oli isompi terrieri. Mitenkään en halua yleistää ja tiedän koirista paljon ja meillä niitä on ollut, mutta nyt kun sukulaisellani on sekarotuinen, osin terrierikoira, hän on todella pulassa, sillä se koira ei siedä muita koiria. Oli siis kolmas terrieri, joka yritti nirhaista Olgaa ja tapaamisemme loppuivat siihen. En ikinä sano, että missään rodussa on vikaa, se vika on hihnan toisessa päässä eli omistajassa. Sukulaiseni otti todesta ja hänen koiransa ei enää ikinä tapaa muita koiria irti.

    Valitettavasti sakemanni on liian usein väärissä käsissä, sillä se on perusluonteeltaan tosi kiva koira.

    No, tulihan purettua...,mutta meillä tuo yksi ongelma on aina edessä kun M:n kääpiövillakoira ja noin vuoden ikäinen sheltti ovat meillä kyläilemässä tai hoidossa. Olen jo kerran sanonut, että 'koira kiinni', mutta on kuin tuuleen huutaisi...

    Lunta täälläkin, mutta loskaa. Minusta meillä ei talvea ole ollutkaan.

    Hyvää vikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leena, pelottavia tapauksia. Ei tarvitse ihmetellä että pelko lemmikien puolesta jää. Valitettavasti juuri pikkukoirat ovat usein hyökkäilijöiden kohteena. Vaikka en tuossa tekstissä erikseen maininnut, joutui Minttu pentuna erään metsäsästykseesä käytetyn luolakoiran kynsiin, suoraan kaulavaltimoihin kävi. Tilanne päättyi kun hyökkäävä säikähti huutoani. Sitä ihmettelen uudelleen miten aikuinen koira käy pennun kimppuun.
      Samainen koira oli raadellut monta ja omistaja kyllä maksoi viulut...mutta ei hävittänyt koiraansa.

      Toivottavasti M:n pikkukoirat säästyvät näiltä kokemuksilta ♥
      Hyvää viikonloppua, lumi muuttui loskaksi täälläkin.






      Poista
    2. Jatkan tätä nyt sen verran, että just nuo pienet luolakoirat opetetaan siihen kohtaa käymään kiinni, jonka mainitsit. Yksikin kettujen murhaaha oikein rehvakoi minulle, että hänen koiransa puristaa kettuparkaa tunteja. Se on lain vastaista, sillä eläinsuojelulain mukaan, eläin ei saa kärsiä kuollessaan. Kunpa saataisiin Suomesta pois turkistarhaus ja kettujen murhaaminen.

      Minun tapauksessa kyseessä isommat terrierit. Sukulaiseni on hyvä koirien kanssa, mutta tämä viimeisin ei mene ruotuun...ja kovalla ei kannata, eikä saa ikinä kasvattaa, vaan palkiten ja pilkettä sielussa ja silmissä. Kun katson omistajaa silmiin, näen heti, millainen on koiran ilme ja tiedän, mitä voi odottaa.

      Sepä siinä: Yleensä aikuinen koira ei käy pennun kimppuun. Mutta sekin, josta sinulle s-postissa enemmän kerroin, ei katso onko pentu vai ei, uros tai naaras, ei väliä.

      Siinä on joka kerta vähän stressiä, mutta meillä on kuitenkin niille luotettavin ja tutuin hoitopaikka. Täällä on 'mummolan' pedit molemmille rinsessoille, vaikka nukkuvatkin lopulta meidän kanssamme ja pinkki lelukoppa, josta Diankin yltää ottamaan leluja.

      Kiitos samoin mukavaa alkanutta viikkoa sinulle ♥

      Poista
    3. Leena, ikävät kokemukset eivät unohdu koirilta, saati sitten omistajilta milloinkaan.

      Mutta toivotaan että "rinsessat" saavat elää "mummolassa" stressivapaata koiranelämää aina:)))

      Hyvää viikkoa ♥

      Poista
  6. Nuo on kamalia tapauksia, on kamalaa kun iso koira hyökkää, eikä aina tarvi olla niin ioskaan, jos on huonostu kohdeltu niin kostautuu sitten muiden koirille. Sakemanni olisi upea koira hyvin koulutettuna, mutta hetken mielijohteesta sitä ei saisi koskaan ottaa kun sitten ei kyvyt riitä kasvatukseen, niin tulos on sitten tuo.
    Toivottavasti tuo koira saadaan kuriin ja pois pelottelemasta muita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä mummeli! Moni ottaa koiran yhtään ajattelematta miten se koiran hoito ja kasvatus vaatii, pennut kun ovat niin suloisia. Ja totta sakemanni on hieno koira oikeissa käsissä. Toivotaan...
      Hyvää sunnuntaita ♥

      Poista
  7. Ikäviä juttuja lukea nuo vihaiset koirat, ja vaarallisia!!!
    Eikö noita tapauksia voi ilmoittaa poliisille, tapajakoiria ei saisi pitää?
    Hyvää sunnuntaita ja loppuhelmikuuta sinulle, Minttuli. ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä taida poliisit näihin puuttua, pitäisi tietää kenen koira ja saada vielä kiinni:(

      Kiitos Aili, samoin sinulle ♥

      Poista
  8. Käsittämätöntä välinpitämättömyyttä noiden häirikkökoirien omistajilta. :( Onneksi pahemmilta vahingoilta ovat söpöläiset, Minttu ja sen kaveri, säästyneet...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa Pasi:)
      Toivottavasti nämä "tapaamiset" eivät toistu.

      Poista
  9. Täälläkin on joskus juossut irti jokunen koira, harvempi rotuinen lyhytkarvainen shetlannin paimenkoira,jonka sit eläinsuojelija kävi hakemassa, kun otimme sen talteen, huomattiin heti ettei se ollut vihainen,pihoilta pääsee joskus karkuun rotukoiria pieniäkin. Tuo pikkukoira muistuttaa täydellisesti silkkiterrieriä, jollainen meillä on joskus ollut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ajoittain koirat karkailevat, niin meidänkin on joskus livahtanut. Ja silloin kun on juoksuaika näillä tytöillä tahtoo niitä innokkaita poikia tulla pihapiiriinkin,
      Minäkin luulin ensin tätä pikkukoiraa ensin sillkiterrieriksi, ovat niin samannäköisiä.
      Kiitos kommentistasi Pike:)

      Poista
  10. Ihana Minttu ja kaverit ♥
    Irrallaan ei saa koiraa pitää, mutta kaikki ei sitä ymmärrä ja tosiaan koirat karkailee, kyllä se joskus pelottaa kun rantatiellä iso koira on irti ,no vähän ainakin jännittää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seijastiina, kyllä minuakin, koiraihmistä, pelottaa. Onhan noita ikäviä tapauksia niin paljon:(

      Poista