perjantai 30. toukokuuta 2014

"Ol kaunis kesäilta"

Sateet väistyivät ja aurinko alkoi pilkottaa pilvien lomasta. Pieni iltapyöräily katsellen suven suloisuutta.
                                            Iltakonsertti sillan yllä, ihanat pääskyt!
                                          Pesivät kuulemma sillan alla..
                                            Tämä kurkisteli uteliaana kaislojen lomasta.
                                                    Illan rauhaa..

                                 Hyvää viikonloppua!

torstai 29. toukokuuta 2014

Muistoissa...

Sää on harmaa ja vettä sataa taivaan täydeltä.  Alakuloinen olo, sain suruviestin toissa päivänä, äidin nuorin veli oli nukkunut pois vaikean sairauden uuvuttamana.  Nämä Pohjanlahden rannat  ja saaret olivat hänen kotiseutuaan..
Kuva on otettu 15.9.2012 enon 80-vuotispäivänä
Vajaa kaksi vuotta sitten, syyskuussa juhlimme hänen 80-vuotispäivää ja muistan miten hän oli onnellinen kun me pitkästä matkasta saavuimme häntä onnittelemaan. Samalla oli järjestetty serkkutapaaminen ja meitä olikin paikalla suurin osa, yhteensä 23. Puhuimme silloin miten mukavaa on tavata iloisissa merkeissä, kun ne tapaamiset viime vuosina ovat enimmäkseen olleet surullisia...Niin on seuraavakin serkkutapaaminen.

 On tämä nyt suruviestien aikaa, kaksi viikkoa sitten siunattiin mieheni setä kotiseurakunnan kirkkomaahan, samanikäinen oli enoni kanssa.

Pohjanmaalla asuva suku on nyt vahvana mielessä ja aloin tutkia löytyykö netista tietoja näistä enoistani, olivat molemman musiikin kanssa niin paljon tekemisissä.  Kuusi vuotta sitten  kauniina toukokuun päivänä saattelimme Eero-enon Kälviän  kirkkomaahan. Hänestä löysin tietoja, mm. hyvän eestiläisten tekemän dokumentin vuodelta 1992.

Tätä katson ja muistelen... 



maanantai 26. toukokuuta 2014

Helteisen viikonlopun tunnelmia!

Superlämmin viikonloppu vaihtui ukkosten myötä viileäksi ja sateiseksi.  Muutama kuvamuisto viikonlopulta.
              
                                    
      Lauantaina  Iisveden kylän raiteilta kielometsään!

                                Kylän raitin varrella oli mainoksen mukaan Savon pisin
                                             kirpputori. Käveltiin läpi, mutta ostokset olivat pieniä
Kylänraitilta poikettiin katsomaan Kolikkoinmäkeä, Savon Pispalaa. Osa entisten sahatyöläisten rakentamista pienistä asuinrakennuksista on peruskorjattu, mutta paljon on tyhjillään, toiset jo korjauskelvottamiakin.  
                                          Tästä vielä saisi asuttavan, päällisin puolin näytti siltä. 
Iisveden kylältä ajelimme Pursiseuran kotisatamaa kohden katselemaan venepaikkamme kuntoa ja kesäistä luontoa
Veden pinnalla oli edelleen siitepölyä. Jospa tämä sateinen sää ja tuuli saa viimeiset siitepölyt häviämään


 Rannan läheisyydessä kauniissa koivikossa on kieloja on valtavasti, yllätys oli kun huomasin niiden  jo availevan kukkia. Enpä muista näillä tienoilla koskaan ennen poimineeni kieloja toukokuussa



                                                  Sunnuntaina
Eilen, kuumana sunnuntaina ei paljoa jaksanut ulkona olla. Kuopiossa käytiin juhlimassa  12-vuotiasta KalPan juniorikiekkoilijaa, ja siellä olivat pihasyreenit avanneet jo kukkansa

 Pihakukkien kuvailuksi meni kotona. Tämä oranssi tulppaani ilahduttaa väreillään ja on uusi lajike minulle
Eilen
                                           Tänään rankkasateen jälkeen, taipunut ja taittunutkin
                                       

torstai 22. toukokuuta 2014

Oi ihana toukokuu...


Luonnon vehreys, linnunlaulukonsertit, tuomien tuoksulla säestettynä.
 Lisäksi monet luonnonkukat ovat puhjenneet kukkaan.
Täällä on monen linnun lempipaikka. Aamupäivällä  oli hieno konsertti jälleen, mm. ruokokerttunen lauloi pitkään. 
                              ketunleivät, tai virallisimmin käenkaalit ovat nyt kauneimmillaan.
                                           Puna-ailakki avaa ensimmäisiä kukkiaan

Lisäksi huomasin metsämansikoiden kukkia, osa näytti olevan yöpakkasten puremia, kun sisus oli mustana.

Ihana toukokuu taitaa olla myös tällä vekkulilla.. Pieni oravanpoika on päättänyt asettua pihapiirimme vakiasukkaaksi. Eilen tapasimme ensi kerran, tänään oli niin rohkeana popsimassa siemeniä, kauraa ja auringonkukkia, jotka kylvettiin toivoen niiden kasvavan ja tekevän satoa linnuilla. 
                                         Tähystetään ensin...
                                           siellä on jotain syötävää...
                                                    tutkitaan...
                                                   Nam!
                                               Vatsa täysi..
                                          On puihinkin tulossa oraville ruokaa kunhan odotetaan

                             Lämpö hellii ja aurinko helottaa taivaan täydeltä. Mittarissa tällä 
                             hetkellä 25 astetta.  Kyllä kelpaa:)

tiistai 20. toukokuuta 2014

Kesäinen aamupäivä, helteinen iltapäivä!

Aamupäivällä kohden kalakukkokaupunkia, eikä Kuopiossa  voi käydä pistäytymättä mualiman navassa, eli torilla katsomassa leppoisaa kaupankäyntiä.
Voinee sanoa että marjakausi on alkanut aikaisin, komeita mansikoita suoraan Suonenjoelta. Ei kylläkään ostettu, koska pakastimesta vielä löytyy viime kesän satoa.
 Pensasmustikat ovat kauempaa, espanjalaisia.
Veljmieskin on vihdoinkin päässyt evokkotaipaleeltaan tutulle paikalleen. Vapuksi jo piti tulla, mutta joutui korjattavaksi  tunnetuista syistä. Vesiallas ei vielä ollut valmis ja ympäristöäkin laitettiin edelleen.
Kauppahalli kuuluu myös "pakollisiin" käyntikohteisiin, oih oikea Suklaapuoti siellä on. myönnän sortuneeni heräteostoksiin.

Ja ennen kotiinlähtöä huomattiin vossikan taas palailleen torin kulmille. Kuopio on taas oikea kesäkaupunki monen vuoden toriremontin jälkeen.

 Kotiin palattua tunsi miten kuuma päivästä tulee jälleen. Ei oikein jaksanut tehdä mitään ulkona. Pieni lenkki Mintun kanssa tutkailemassa joko tuomet kukkivat
                                        Huomenna aukeavat kunnolla
  ja sitten ollaan vain nautiskeltu kesäisestä olosta, vaikka kukkamailla kitkemistä riittää. Ehtiihän ne viileämmälläkin..

lauantai 17. toukokuuta 2014

Kesä tulee, kiertelyä kameran kanssa

Kylmän hallayön jälkeen lämpötila on noussut jo kesäisiin lukemiin ja sen huomaa. Heti aamusta kipaistiin Mintun kanssa joelle..
                                       Oli tyyntä ja rauhallista ja puut puhkeavat lehtiin
                                          Kotipihan suuri vaahtera aloitti kukinnan ja linnut
                                          viihtyvät oksien kätköissä laulaen riemurinnoin.


     Iltapäivällä pistäydyin kaupungilla ja samalla reissulla keskusta-alueen lammella
                                            Hetkessä vihreä väri lisääntyy ja
                                             Rentukoiden keltainen valloittaa aurinkoisuudellaan


                                          Iltapäivän viettäjiä, jokohan uimaan?
                            Sirkus on tullut kaupunkiin, se on varma kesän merkki!

                                Lämmintä ja aurinkoista viikonloppua!

                                     Nightingale serenade

tiistai 13. toukokuuta 2014

Jatkoa edelliseen..

Edellisen postauksen kuva antoi viitteitä mihin tienviitta opastaa, olihan se tutkittava..Karttaa meillä ei ollut, vasta kotona katselin maastokarttaa koneelta.


Vehmas koivikko ja tasaista pitkien kuivin hiekkakankaiden jälkeen ja pian avautui aukea vanhoine hirsirakennuksineen
Saunarakennus, näkyy vielä olevan käytössä.


Taidettiin löytää syy tienviittaan. Oltiin legendaarisen Kakkisen Ollin, oikealta nimeltään Olli Koivistoinen, asuinpaikalla. Tämä omalaatuinen ja sanavalmis savolaisukko eli vuosina1877-1953 tiettömien pitkien matkojen päässä muusta asutuksesta. Hän eli ja asui vaimoineeen viljellen kivikkoisia peltojaan kalastellen kauniilla Kakkisen järvellä, 


metsästellen ja kulkien kyliä kävellen, ja talvella hiihtäen.   Hänestä on julkaistu pari omakustannekirjaa, Kakkisen Olli ja Korpratalakkunoo, kirjailijana Kauko Vainio, jonka muistan käyneen minunkin lapsuudenkodissani keräämässä muisteluita kirjoja varten.  Monet tarinat tästä korpien keskellä eläneestä ukosta kuulin lapsuudessani kerrottavan, ja yksi hämärä muistikuva on itsellänikin,  muistan kun tuvan ovi aukesi, sisään astui vanha mies kulunut ruskeanharmaa sarkapomma yllään ja päässä oli jonkinlainen karvainen päähine. En varmaan ollut kuin pari-kolmevuotias silloin.. 

 Linkki, josta löytää lisää faktatietoa, yllättävän paljon sitä onkin!


   Kuvan mökki on on luultavasti Ollin kotimökki, josta osa tuhoutui talvisodan pommituksissa. kuten linkeissä kerrotaan, se on 1700 -1800 luvun vaiheilta. nykyisin mökki, muut sen ympärillä olevat rakennukset ja pihapiiri, jossa muuten kasvoi koristepensaita ja perennojakin. Alue kuuluu nykyisin Jouhtenisen metsästysseuralle. 

Sen verran kiinnostuin Ollin elämästä, joka itseään alkoi nimittämään Kakkisensalon muaherraksi, että kävin kirjastosta lainaamassa Kauko Vainion teoksen


Sitä olen nyt lueskellut ja muutamia tekstin pätkiä lainaan tänne, kuten kertomus Ollin kalareissuista..
" Onkimies lähestyi tarkoin määrättyä kohdettaan keskijärvellä. oitis lopetti melontansa ja alkoi tarkkailla rannoilta maamerkkejään. Pohjoiselta suunnalta täytyi näkyä kohdakkain: ulommainen niemenkärki-jättiläiskelo. ja itäiseltä kulmalta:saarella kasvava männykäkkyrä-kallioinen vuorenjyrkänne. Merkkiensä yhtymäkulman löydettyään äijä pysäytti veneen ja samassa riippakivi mulskahti sille kohtaa syvyyteen, missä hänen salainen onkituronsa sijaitsi ja mistä aikomuksena oli ryhtyä vetelemään salojärven suuria kalapetoja"
                                  Se salainen kalapaikka,   Ollin kivi, kuvasin viime kesänä

Muutama  sanavalmiin ukon tokaisuista, joista saisi jo yksistään paksun kirja koottua: 

"Kun sota-aikana hiihteli kirkosta kotiinsa ja matkalla lensi nurinniskoin hankeen"niinpä kuavvuin minnäe Juurikkamäen kuppeesa: Kotin, uskonnon ja isämuan puolesta"

"Letkautti talon isännälle katsellessaan tämän kehnoa ruispeltoa, missä tähkäpäitä kasvoi siellä täällä pieninä pyöräkkeinä" Tuo Otto se vuan viljelöö nuita kuhilaan paekkoja"

" Mielipideilmaisu kestävistä naapuruussuhteista" Ne pyssyyvät kunnossa, kun ei ou toestasa kansa liijan hyvissä, eikä huonoessa väleissä"

" Ollin haudanvakava lupaus vanhoilla päivillään " Kuoleman jäläkeen minä vielä ilimestyn mökillen ja Kakkisensalolle"


Lieneekö maatunut vene Ollin vai jonkun toisen kulkijan?


Ei Ollia näkynyt kummittelemassa kulkiessamme hänen polkujaan. Vielä palaamme noille salomaille tämän suven aikaan etsimään sitä muistokiveä, suurta siirtolohkaretta, johon on hakattu teksti  OLLI KOEVISTOENEN 1877-1953 KAKKISENSALON MUAHERRA!

Töyrsuarj, suomennettuna Teerisaari, Kakkisen järven suosittu retkipaikka nykyisinkin. Sinne jälleen kesällä keittelemään nokipannukahvia  ja kuunnellen kuikan huutelua







sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Äitienpäivän viettoa salomailla

Sateen tauottua päätimme lähteä jälleen katselemaan kevätluontoa ajelemalla metsäautoteitä tuolla Karttulan puolella, välillä pysähdellen ja liikkuen maastossa.
                                               Suolampi sateen jälkeen
                                               Puro virtaa Kakkisen järveen
                                      Jossa on meillä soutuvene, ei käyty vesillä..
                                          Kuvailin monenlaisia puita..
                                             jo maatuneita, sekä...
                                                     pesäpuita
                                            sekä runkoja, tässä haapa
 Ajeltiin eteenpäin, tultiin maalaiskylään, jonka pellolta huomasin kuvattavaa. Auton ikkunasta ovat seuraavat kuvat napattu


                                            Vihdoinkin pääsin kuvaamaan rauhallisina oleilevia kurkia

                                               joita oli kolme.

                             
 Ps.. keskellä korpea hämmästytti tienviitta, mihin se johtaa ja miksi se on pystytetty, siitä vähän lisää seuraavalla kerralla!