lauantai 28. kesäkuuta 2014

"Karattiin" Tallinnaan


Mies täytti pyöreitä vuosia ja me päätettiin olla pitämättä juhlia. Sen sijaan matkasimme Vikingillä Tallinaan ja saimme mukaamme läheisemme.  Oli oikein lämminhenkinen ja mukava reissu, vaikka sää olikin kolean puoleinen.
Lapset nauttivat laivamatkasta ja yöpymisestä hotelli Virussa ja Merimuseo tuntui olleen erityisen mieleinen käyntikohde heille.  Me ukin kanssa kiertelimme Toompeaa ja vanhaa kaupunkia.
Nautimme viehättävistä katunäkymistä ja kurkistelimme kauniille sisäpihoille..
Täällä, suklaisessa kahvilassa nautimme aamupäivän kahvihetkestä

Monta vuotta on mennyt kun viimeksi itse kävin Tallinassa, enkä nytkään olisi erikoisemmin sinne halunnut. Alkuperäisen suunnitelman mukaan meidän piti mennä Tukholmaan. Mutta nyt viihdyin hyvin ja palaan mielelläni uudelleen..
                                                   Näille kaduille ja kujille on mukava palata
                                               Voisi vaikka hevoskyydillä kulkea seuraavalla kerralla.
Paluumatkaa tehtiin Ruotsin laivalla, Mariellalla  kelpasi nauttia lounasta kun samalla katseli  merelle, joka oli harvinaisen tyyni.

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Ihmeellinen valoilmiö Savon taivaalla!

Kesken laukun pakkaamisen on "pakko" postata hyvin erikoisesta valoilmiöstä joka ilmestyi taivaalle noin tunti sitten oli tämän näköistä..

 Ja juuri äsken kuvasin nämä..



 Parin kolmen tunnin päästä lähdemme ajelemaan kohden Vantaata ja huomenna nousemme laivaan katsastamaan Tallinnaa.

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Luontopainotteinen juhannus

Sää on ollut mikä on, mutta ei se estänyt luonnossa liikkumista tänäkään juhannuksena.  
 Meille on tullut jo perinteeksi lähteä  aattona Autuaankannaksen Lintuniemen 
Laituri alkaa olla korjauksen tarpeessa
luontopoluille yhdessä lasten kanssa. Sää oli poutainen, viileää tosin, mutta  polut olivat kuivat ja hyvät liikkua jälleen kerran.
Virmasvesi ja sen rannat kauniit rannat ovat lapsistakin mieluisat, ja jälleen kerättiin kauniita kiviä muistoksi tästäkin juhannuksesta


 Mummi ja lasten äiti ihastelivat vanamoiden tuoksua ja miten runsaina ne kukkivat tänä suvena.
Joutsenet, kuikat ja muut vesilinnut viettivät rauhaisaa päivää tyynellä puolella niemeä

Eilen, juhannuspäivänä lähdimme pienelle kotiseuturetkelle katselemaan kesäistä luontoa museokanavan seuduilla. (Kanavakuviin palaan myöhemmin uudelleen) 
Ja  maalaismaisemien pikkuteitä pitkin kohden pientä jokea. Pelloilla oli paljon lintuja
                                        Töyhtöhyyppä antoi  kuvata itseään läheltä.

 Kamerasta loppui akku, onneksi ole toinen mukana ja sain nämä Kutujoen juhannusmaisemat tallennettua
                                       Kurjenmiekkoja riittää satojen metrien matkalla


 Yksi pysähdys vielä suolammen lähistölle. Huomasin autosta jotain valkeaa lammen läheisyydessä. Luulin joutsenen siellä olevan. Mutta lähemmäs hiivittyäni näin sen olevan lokin. Aivan valtavan suuren sellaisen, hautomassa. Koetin kuvata kauempaa kun se nousi pesältään liitelemään kohden.
         Lajia en  tunnista, vaikka arvelemmekin sitä... Tänään käydään uudelleen katsomassa.

torstai 19. kesäkuuta 2014

Juhannustervehdys!

                                 "Niittykukkia poimin mä Sulle"
Kurjenmiekkojen aika joella


maanantai 16. kesäkuuta 2014

Viikonlopun poimintoja

Sanalla vaihtelevan vilkas viikonloppu takana. Lasten kanssa touhuiltiin kaikkea mukavaa, kukkien poimimisesta Mintun haudalla käynteineen..
Vanhan ala-asteen, nykyisen Sammaltalon villiintyneen puutarhan kuvailuun
 Kummasteltiin ja surkuteltiin kissaparkaa, joka itki puussa tonttimme takana..
Viimein uskalsi tulla alas omin avoin, joten palokuntaa ei tarvittu. Emme tiedä kenen kissa tämä nuori ja kaunis mirri on.

Sunnuntaina lähdimme kohden Laukaata, Äijälän kylää. Alla kylän kesäistä peltomaisemaa
 Varasin aikaisin keväällä liput kotikonserttiin, joka etukäteen tiesin olevan aivan ihanan. Olenhan tutustunut sydämelliseen  sopraanolaulaja Satuun aiemmin  edesmenneen tätini välityksellä. Satu Rantasella ja puolisollaan pianisti Artolla on tullut perinteeksi järjestää kotonaan kesäisin konserttisarja, samoin myös joulun aikaan.
 Pyysin ja sain luvan ottaa myös kuvia ja käyttää niitä myös täällä.

Konsertin ohjelmisto koostui tällä kertaa romanttisista vanhoista suosikkisävelmistä ja runoista.   Olipa ihana iltapäivä ja teki hyvää tämän hieman murheellisen alkukuun jälkeen.
 Hauskaakin oli, tunnetun Leharin operettisävelmän iki-ihanan Vilja-laulun aikaan talon koira Pertti lauloi emäntänsä kanssa koko ajan nuottitelineen alla
Kotimatkalle kelpasi lähteä hyvillä mielin vatsat täynnä kahvipöydän herkkuja, joita Satu ja Arto tarjoavat jokaiselle konserttivieraalleen Ihanat leivonnaiset ovat kaikki heidän itsensä valmistamia. Nam!     Kauniit kiitokset Satu ja Arto♥

"Pakollinen" pysähdys ja kuvaustauko kotimatkalla aina kun ajelemme tuota reittiä on Kivisalmessa...
                                            Näihin näkymiin ei kyllästy koskaan..
                                                  Lokkikivikin lienee jo aiemmin kuvattu,
                                                  mutta ilman hautovaa lokkia.

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Puolen vuorokauden reissu!

Aikainen herätys, matkaan seitsemältä kohden Keski-Pohjanmaata, jossa oli enon siunaus ja muistojuhla.
  Menoreittimme kulki suorinta tietä, Vesanto-Viitasaari-Pihtipudas, sieltä kohden Kannusta ja Kälviälle kirkkoon.

Menomatkalla  minä bongailin näkymiä ja hyviä kuvakulmia olisi ollut monia, mutta aikataulu ei antanut periksi pysähtelyihin. Lintujakin näin joutsenista kurkiin, puhumattakaan töyhtöhyypistä ja kuoveista ja monista muista lintulajeista. 

 Hyvin sujui matka, mutta yksi läheltä piti tilanne sattui, aika erikoinen vielä: Lestijärven tienoilla huomasin suuren sähkölinjan keskellä lähellä tietä komean sarvipään, poron. Kiljaisin siinä kuskille että tuolla on poro. Hän siinä vähätteli että höpisen, eihän täällä nyt poroja ole. Mutta sitten huomasin tien toisella puolen naarasporon, joka aikoi hypätä suoraan auton eteen. Nopeasti toimi isännän refleksit, joten selvittiin säikähdyksellä. Edelleenkin kummastellaan mistä porot olivat peräisin, syömistä niissä maisemissa kyllä on, jäkäläkankaita kilometritolkulla.

Kuvia en ottanut siunaustilaisuudesta, kirkon sisältä pari kuvaan ennen tilaisuuden alkua.
                                       Rannikoiden kirkoissa on usein laivoja, niin täälläkin
                                                   Alttaritaulu, josta olen aina pitänyt
                                         Tapuli kirkon vieressä on kaunis

  Kaunis ja lämminhenkinen oli myös enon muistotilaisuus, ainostaan lähimmät sukulaiset läsnä.  Näin taas tapasimme me serkukset, nyt vähän toisenlaisissa tunnelmissa kuin vajaa pari vuotta sitten.

Kotimatka tehtiin pidempää reittiä, vettä satoi ajoittain kaatamalla, joten paljoa ei pysähdelty. Sateen laannuttua pieni jaloittelu melkein kotikulmilla, Konneveden rantamaisemissa. 
 Kuikat huutelivat tyynellä järvenselällä ja kotiin matkaa enää kolmisenkymmentä kilometriä.

 Tänään pidetään vähän lepopäivää, huomenna taas vilkastuu kun lapset saapuvat juhannusviikoksi mummin ja ukin iloksi.

                                    Hyvää viikonloppua kaikille!

                                    

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Lintuja ja kukkia

Lenkit ovat vaihtuneet kävelylenkeistä pyöräilyyn. Totuttelemista on koirattomaan oloon edelleen, mutta päivä päivältä vähäsen aina  helpottaa.
  Sunnuntaina katselin vesilintujen perhe-elämää..
veden pinnalla on runsaasti männyn siitepölyä
                                           Lintuemot sivuuttivat toisensa lipuen hiljalleen, selvästi ylpeinä.
Yksinäinen silkkiuikku partioi keskellä virtaa. Lieneekö pesä jossain lähistöllä?
                                        Välillä pulskahtaa sukelluksiin, eikä aina tiedä mistä nousee 
                                         pinnalle.

Pihapiiri tuntuu hiljaiselle, mutta kesä kukkii nyt.  Tämän ajan kukkijoista kuvailin muutamia. Ihanat alppikärhöt ovat nyt kauneimmillaan, Istutin keväällä kokeeksi myös punaista loistokärhöä, saa nähdä menestyykö.

                                         Ja lumipalloheisien oksisto painuu kukkien painosta
                                             
                                          Pörriäinen oli aamu-unillaan
 Viimeiset tulppaanit kukkivat. Lajike on Gran Perfection. Viime syksyllä laiton sipulit ja luulin etteivät lähteneet kasvuun ollenkaan, mutta nyt niitä on kymmeniä terassia koristamassa.

                                           Kurkotus valoon päin ♥
       


lauantai 7. kesäkuuta 2014

Voi meidän Minttua...

Maailman lempein ja kultaisin koira on poissa. Vain kahdeksan vuotta saimme viettää yhdessä.


Mintun elämä päättyi eilen ja koti tuntuu nyt niin tyhjältä.  Tämä alkuvuosi oli hänen elämässään yhtä sairastelua, välillä parempia päiviä toki mahtui joukkoon. Vielä jaksoi käydä viimeisen kerran  varakodissaan Vantaalla,  mutta  kunto romahti sen jälkeen hetkessä. Oli aika tehdä raskas päätös....
 Nyt on totuteltava koirattomaan kotiin.  Ainakin tällä hetkellä tuntuu siltä ettei uutta koiraa enää tähän taloon tule.
                                    
                                               Tälläisena haluan Mintun muistaa
iloinen leikkivä koira
Mintun katse