tiistai 29. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen jälkeen..

Meidän pääsiäisen pyhät menivät mukavissa tunnelmissa Vantaalla ja ehdittiin piipahtaa Helsingin puolellakin, nimittäin Korkeasaaressa retkeilemässä.

                                             Pääsiäislauantaina pientä juhlaa!



Saimme uunituoreen kirjan Katjalta: Korot kopisten, Käytännön opas kulttuuriviidakkoon.
 Kauniit kiitokset kirjoittajat Katja ja Aino-Maria Savolainen. 
 Vähän olen kirjaa ehtinyt silmäillä ja hyvältä näyttää...Hyvä savolaistytöt!

                          Pääsiäissunnuntaina Korkeasaaressa kevättä katsomassa.

 Aurinko paistaa ja kevät on tullut ja se näkyi myös saarella. Paljon oli väkeä liikkellä ja mikäpä sen mukavampaa kuin nauttia piknikistä kalliolla
                            Muuttolintuja näkyi merellä runsaasti ja nämä valkoposkihanhet olivat
                            tähystämässä lajitovereidensa lentoa korkealta.

 En juurikaan kuvannut saaren vakituisia asukkaita, mutta joitain sentään: kamelit ja nallekarhu nautiskelivat ihmisten tavoin kevään tulosta.
                                               Päivätorkut!
                  
                                           Narsissit kiven kupeessa! Kyllä kevät on eteläisessä osaa maata!

                                              Kaupunkiin päin yksi kuva, hienosti näkyivät tornit!

  Oli mukava ajella kotiin päin kauniissa säässä seuraten kevään edistymistä. Lumet ovat huvenneet täälläkin, mutta jäällä näkyi paljon pilkkijöitä edelleen. 

                                           Ja kotimaisemissa joutsenten keväthuumaa...



perjantai 25. maaliskuuta 2016

Pääsiäisen aika!

Uskonnollisen taiteen museossa, Museu de Arte Sacrassa löytää myös pääsiäisen ajan kuvataidetta.  Museo sijaitsee Funchalissa, Madeiralla. Siellä kävimme toissa syksynä ja kuvia oli lupa ottaa.

                                     Pitkäperjantaina kärsimysnäytelmän taideteoksia


                                          Viimeinen ehtoollinen. Lähes luonnollisen kokoinen
                                          veistosryhmä puusta vuodelta 1648, tekijä Manuel Pereira.


                                                       
                 Näiden kahden maalauksen taiteilijoista eikä vuosiluvuista ei tullut tehtyä 
                 muistiinpanoja.  Museo on upea käyntikohde keskeisellä paikalla, aion mennä 
                 uudelleenkin tilaisuuden tullen.
                                              
                                            Pääsiäinen ja suosikkikukka narsissi!
Kirjapajan pieni kirjanen, Kukkien kielellä, kertoo narsissista näin: Koska narsissi on vuoden ensimmäisiä kukkia, se mielletään myös kevään vertauskuvaksi. Kiinassa sitä kasvatetaan kukkimaan vuoden alussa. Japanilaisessa perinteessä narsissi merkitsee iloa ja puhtautta.





keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Ulkolua jäällä ja jään reunoilla

Huikaiseva maaliskuun aurinko, heräävä kevät ja joutsenten tulo saa mielen iloiseksi ja lenkit pidemmiksi.
Tällä viikolla onkin ollut mukavaa seurata joen elämää Pilvisinä päivinä saukkoja näin kahtena päivänä, tosin tälläkin kerralla kaukaa. 
                                             Siellä kurkistelee ja tulee sitten jään reunalle
                                              Pian sukelluksiin ja pinnalle saalis mukana
 Tänään koetin taas katsella näkyisikö näitä veitikoita, mutta ainoastaan tuoreet jäljet jäällä. Mutta nyt tiedän missä on saukkojen pesä, joten pidetäänpä silmällä jatkossa...

 Joutsenet ovat ilmestyneet ja ilmiselvästi jo pariutumassa. Pitkän aikaa  katselimme koirulin kanssa niiden kuhertelua. Nämä kuvat ovat pilvisen maanantain otoksia.


                                        
                                            Tänään tuli lisää..




                        Huomiseksikin on luvattu hienoa säätä,  joten kameran kanssa kuljeskellaan
                         jälleen jossakin!

lauantai 12. maaliskuuta 2016

Katsellaan kevään tuloa..

 Oi aurinkoa pitkästä aikaa!  Aamun laulaja, varpunen pihapuussa aloittaa kauniin lauantain.

Tänään lenkillä ei pidetä kiirettä. Katsellaan kaikessa rauhassa, tuumaa Sissikin.
                                            Kulkijoita ja lajitoverikin näyttäisi tulevan!
                           Hiljainen kylätie!  Ei näy ketään vaikka kuinka kurkistelee.
                                            Latu jäälle, jossa on paljon väkeä mutta lintuja ei tänään yhtäkään.

                                  Eilen oli! Ihana koskikara lennähti jään reunalle. Sitä toivoin tänäänkin 
                                 näkeväni, mutta muualle oli mennyt!
                                    
         




    Oli hieno päivä! Laittaa suut hymyyn muillakin kuin koirulilla!
Naurava naamakuva on lainaa tyttäreltä. Kuvattu kaksi viikkoa sitten.  Tämän kuvan laitoin rotujärjestön Facebook-sivulle ja se sai runsaasti positiivista huomiota!

                          Aurinkoista ulkoiluviikonloppua ♥

tiistai 8. maaliskuuta 2016

Naistenpäivänä 2016

Katselin jälleen kerran vanhoja valokuvia, joita on hallussani aika paljon ja näin naistenpäivänä skannasin sukumme  naisten kuvia.  Kuvat joita tänne valitsin ovat yli sata vuotta vanhoja, suurin osa 1800-luvun lopulta.
Hän on ollut talousmamsellina jossain eteläisen Suomen kartanossa. Muuta tietoja hänen elämänsä vaiheista minulla ei ole.
                            Heidän elämänvaiheistaan ei ole tietoa...
                                            Rippikuva, oikealla on isäni äiti, joka kuoli 1947.


                 Kollaasissa alhaalla keskellä on isotätini Hilda, joka oli emäntänä Riuttalan talossa 
                 Itä-Karttulassa. Talo on nykyisin museona. Muut naiset ovat isoisäni serkkuja.


Paljon on maailma ja naisten asema muuttunut  sadassa vuodessa. Mitähän nämäkin työteliäät ja ahkerat maalaisnaiset ajattelisivat jos pääsisivät katselemaan tämän ajan menoa..

                                Hyvää naistenpäivää!



                  
                          

tiistai 1. maaliskuuta 2016

Mukavasti alkoi maaliskuu...

Aurinko armas vihdoinkin paistaa täälläkin ja luonnossa on selviä kevään merkkejä.  Tämän päivän lenkki suuntautui, kuinkas muuten, jälleen jokimaisemiin. Nyt mentiin eri suuntaan kuin tavallisesti.
 Kuvassa Savon rata

 Huomasin kauempana jotain tummaa jään reunalla ja tunnistin saukoksi.  Kamera valmiiksi ja odottelemaan milloin nousee sukelluksista. 
Monet vuodet olen odottanut saukon ilmestymistä näkyviin, joten olipa kivaa seurata sen touhuja vaikka olikin aika kaukana.




 Sukelluksissa pitkät ajat ja jälleen jään reunalle katselemaan. Kuulin tutuilta että niitä on kolme juuri noilla tienoilla.
        

                                  Mukavaa maaliskuuta!